Nro 4-2012
Luokittelu: Varsinais-Suomi, Satakunta ;  Museot, kirkot ;  Aina ; 
Avainsanat: Yrjö Liipola, taidemuseo, Amadé-Bajzáth-Pappenheim-linna, kuvanveistäjä. Koski TL


Yrjö Liipolan "Huutolaispoika"-teosta vuodelta 1901 pidetään yhtenä museon helmistä vahvan ajankuvansa vuoksi.

Yrjö Liipolan Taidemuseo tarjoaa vahvaa ajankuvaa

Koskella, Vanhan Härkätien varrella sijaitsee Yrjö Liipolan taidemuseo. Liipolan veistokset avaavat kävijälle näkökulman viime vuosisadan alun Suomen syvimpiin tuntoihin. Liipola oli kansainvälisestikin tunnettu taiteilija ja hänen nimeään kantava pysyväisnäyttely on avattu äskettäin myös Unkariin Amadé-Bajzáth-Pappenheim-linnaan, jossa Suomen Unkarin suurlähetystö toimi "sotapakolaisena" toisen maailmansodan aikana.


  Yrjö Liipola (1881–1971) kuului aikansa johtaviin suomalaisiin kuvanveistäjiin. Hänen tyyliään on luonnehdittu klassismin hiomaksi realismiksi. Yrjö Liipola syntyi Koskella ratsutilallisen Henrik Liipolan ja tämän vaimon Wilhelmiinan kahdeksanlapsisen perheen kuopukseksi. Taiteellisesti lahjakkaana nuorukaisena hän pääsi Turun taideyhdistyksen piirustuskouluun, josta hän valmistui vuonna 1900. Pian tämän jälkeen hän asetti myös ensimmäiset työnsä näytteille. Ajanjakso oli ratkaiseva hänen myöhemmälle uralleen taiteilijana. Liipola hakeutui sittemmin opiskelemaan myös Firenzen taideakatemiaan ja Roomaan, mikä antoi oman leimansa hänen myöhempään tuotantoonsa. Hän suoritti myös jatko-opintoja Berliinissä ja Pariisissa.

Pakoon Unkariin

  Tulisieluinen nuori mies ajautui kuitenkin kotimaassa vaikeuksiin tsaarivallan viranomaisten kanssa osallistuttuaan asevelvollisuuskutsuntojen vastaiseen toimintaan. Sortovuosien tiimellyksessä hän joutui pakenemaan ulkomaille. Tästä alkoi yli 30 vuotta kestävä toiviomatka sen ajan Euroopan taiteen sydämeen, Unkariin, jossa hän myöhempinä vuosinaan toimi myös Suomen konsulina.

Aristokratian suosioon


  Leimaa antavaa Liipolan tuotannolle on eurooppalaisuus. Innoituksensa Liipola ammensi Italian renessanssitaiteesta. Silloisessa Itävalta-Unkarissa Liipolan lahjakkuus ei jäänyt vaille huomiota. Hänestä tuli suosittu Unkarin aristokratian parissa. Tuotteliaana taiteilijana hän ikuisti lukuisia aikansa merkkihenkilöitä veistoksiinsa. Hänen Unkarin kautensa sadasta muotokuvasta tunnetuimpia ovat arkkiherttua Josef Franzin, Saksin prinsessan Anna Pian, arkkipiispa, kreivi Zichyn muotokuva (Pécsin yliopisto) sekä buurisodassa kaatuneen kreivi Wassin muistomerkki Budapestissa. Aitona kosmopoliittina Liipola liikkui suvereenisti ylimystön parissa ja hänet tunnettiin hyvänä mutta tahdikkaana seuraihmisenä.

Tuottelias kuvanveistäjä


  Lopullinen läpimurto uralla tapahtui keisari Franz Josefin ostettua hänen pronssiveistoksensa. Kun tämän lisäksi hänen Vaaniskelija-pronssiveistoksensa oli saanut Venetsian Biennalessa loistavat arvostelut ja se ostettiin Unkarin valtion kokoelmiin, hänet hyväksyttiin täysivaltaisena jäsenenä maan taiteilijapiireihin. Liipola kuvasi varmalla otteella niin maallisen kuin hengellisen hallinnon vaikuttajia, sekä aikansa ylimystöä ja kulttuurivaikuttajia. Liipola esiintyi samanaikaisesti kuvanveistäjänä myös Helsingissä ja Berliinissä. Täällä kotimaassa hän voitti lukuisia kuvanveistokilpailuja. Eri puolilta Suomea voi löytää suuren määrän hänen tekemiään monumentteja sekä julkisuuden henkilöiden muotokuvia.

Paluu kotimaahan

  Liipola kaipasi kuitenkin kotimaahan. Vuonna 1934 hän muutti yhdessä unkarilaissyntyisen vaimonsa Mara de Foersterin kanssa Kauniaisiin, jonne pariskunta rakennutti renessanssihenkisen huvilan. Liipola jatkoi nyt työtään Suomessa tuotteliaana kuvanveistäjänä. Hän myös suomensi unkarilaista kirjallisuutta ja kirjoitti kaksi teosta, ”Aurinkoista Unkaria” sekä muistelmateoksen ”Vaellusvuosiltani”. Professoriksi hänet nimitettiin vuonna 1952.

Kosken ”oma poika”


  Yrjö Liipola vietti viimeiset vuotensa synnyinpitäjässään. Kosken oman pojan, Yrjö Liipolan taidemuseo toimii arkkitehti Eero Ponkalan suunnittelemassa v. 1970 valmistuneessa funkkisrakennuksessa. Museossa on nähtävillä 205 teosta, joista vanhimmat jo vuodelta 1900. Osa teoksista on peräisin taiteilijan Unkarin kaudelta. Museossa voi tutustua myös Liipoloiden kulttuurikodin harvinaisuuksiin: huonekaluihin, porsliiniin, valokuviin, maalauksiin, kunnia- ja asiakirjoihin sekä lehtileikkeisiin. Pysyvän näyttelyn ohella museossa pidetään myös vaihtuvia näyttelyitä. Liipolan taiteesta pitävät voivat ostaa myös museomyymälästä veistosten pienoispatsaita, piirrostauluja, ja kirjallisuutta.



Tekstin kirjoittiIrmeli Kojonen


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »