Nro 4-2012
Luokittelu: Varsinais-Suomi, Satakunta ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ;  Museot, kirkot ;  Aina ; 
Avainsanat: Hämeen Härkätie, Tarvasjoki, Marttila, Koski TL, Vihreä Kolmio


Tarvasjoen kirkko, kuva: Matkailualue Vihreä Kolmio

Hämeen Härkätie –
kiehtova matka

menneeseen ja tähän päivään

Maanviljelyn ja kaupan kehityksen sekä asutuksen leviämisen myötä syntyi Turusta Hämeenlinnaan johtava Hämeen Härkätie. Osan matkaa tie seurasi Paimionjokea, joka mutkittelee Varsinais-Suomen salojen ja peltojen poikki. Härkätie kulki Tarvasjoen, Marttilan ja Kosken pitäjien kautta, ja siitä muodostui merkittävimpiä kulkureittejä. Tietä käyttivät niin munkit kuin sotilaat, niin rahvas kuin ylhäinen väki.


  Esihistoriallisella kaudella Härkätien alue oli varsinaissuomalaisten käytössä erämaina. Nykyisten Tarvasjoen, Marttilan ja Kosken seuduilla kulki ikiaikaisia eränkävijöiden pyyntireittejä. Kristinuskon saavuttua Tarvasjoelle rakennettiin pakanallisen ajan palvontapaikan tilalle ensimmäinen kirkko. Se lienee tapahtunut jo 1200-luvulla. Tämä on sikäli poikkeuksellista, että kirkko rakennettiin todellakin ensin, ja vasta sitten alueelle alkoi muodostua pysyvämpi asutus. Sittemmin Tarvasjoelle rakennettiin uusi kirkko, joka on peräisin vuodelta 1779. Tarvasjoella tavataan runsaasti paikannimiä, jotka juontuvat munkki-sanasta, mikä viittaa siihen että keski-ajalla seudulla liikkui runsaasti pyhiinvaeltajia.

Muinaislinnoja idän uhkaa vastaan


  1200-luvun alkupuolelle ajoittuu myös muinaislinnojen synty. Linnoja perustettiin tärkeiden teiden risteyksiin sekä vesireittien varrelle suojaamaan maata idästä uhkaavalta vaaralta. Tällaisia muinaislinnoja lienevät olleen Halikon Vello, Kuusjoen Kauppi, Kosken Hevonlinna ja Pöytyän Helttula ja Vaura. Vaikka linnoitukset rakennettiin keskelle korpea, alkoi niiden suojiin pian muodostua asutusta. Tiedetään, että niissä toimi sen ajan oikeuslaitos ja että niiden toimesta kerättiin veroja. Linnoissa harjoitettiin myös uskonnollista elämää. Asutusta muodostui myös kirkkojen ympärille ja näin muodostui sittemmin seurakuntia.

Historian mahtimiehiä


  Tarvasjoella, Paimionjoen toisella rannalla, sijaitsee Juvan kartano. Se muutettiin rälssisäteriksi 1500-luvulla. Myöhemmin kartano toimi asuinpaikkana kruununvoudille, jonka alaisuuteen kuului useita nimismiespitäjiä, mm. Marttila. Kansan suussa sananparreksi muodostunut sanonta ”kreivin aikaan” viittaa kreivi Pietari Braheen, jonka omistuksessa 1600-luvun lopulla Juvan kartano koki todellisen kukoistuskautensa. Vuosisataa myöhemmin Juvan kartanossa syntyi toinen Suomen historiasta tuttu mahtimies, Ruotsin ja sittemmin myös Venäjän armeijan kenraalina palvellut Gustaf Mauritz Armfelt.

Marttila nuijasodan näyttämönä

  Ruotsin vallan aikana talonpoikia rasitettiin ankarilla veroilla. Tämä sai talonpojat lopulta nousemaan epätoivoiseen taisteluun Suomessa valtaa pitänyttä Klaus Flemingiä vastaan. Marttilan taistelussa Ruotsin Kaarle-herttuan joukot löivät Arvid Stålarmin komentaman Suomen aateliston armeijan, joka kannatti syrjäytettyä Sigismund-kuningasta. Taistelun muistomerkki sijaitsee Hämeen Härkätien varressa. Marttilassa sijaitsee myös Suomen viimeinen rauhanajan mestauspaikka vuodelta 1824. Jos haluaa tutustua arjen historian läpileikkaukseen, kannattaa varata aikaa vierailulle Marttilan Nostalgia-museoon. Museo antaa monipuolisen kuvan entisaikojen ihmisten elämästä, työtavoista ja välineistä maa- ja kotitaloudessa, mm. ensimmäisistä, käsivälitteisistä puhelimista aina Nokian kännyköihin.

Kosken taiteilijapitäjä

  Kosken pitäjä muodostui nimensä mukaisesti joen koskipaikkaan, ja alkuperäinen maisema on vieläkin havaittavissa kunnan keskustassa. Kosken Hevonlinnalta lähtee Huovintie, joka liittyy myöhemmin Härkätiehen. Paikka oli aikoinaan tärkeä solmukohta. Reittiä käyttivät nimensä mukaisesti talonpoikien karsastamat huovit, jotka olivat Ruotsin kuninkaan sotilaita. Aivan Härkätien varrella sijaitsee Kosken vanha kellotapuli. Itse kirkko siirrettiin sittemmin toisaalle.

  Koski on tullut tunnetuksi taiteilijoiden kautta. Koskella sijaitsee kuvanveistäjä Yrjö Liipolan taidemuseo, Johanna Oraksen Ateljee, ja kunnan kirjastossa on esillä Olavi Hurmerinnan teoksia. Koskella järjestetään kerran vuodessa KoskisFolk-kansanmusiikkitapahtuma, jonka anti on aina monipuolinen.

Härkätie esillä alueen kotiseutumuseoissa


  Eri kuntien kotiseutumuseoissa on nähtävillä Härkätien historiasta kertovaa aineistoa. Aikamatkalla menneeseen vierailija pääsee kurkistamaan sen ajan kulutushyödykkeisiin ja siihen kuinka ne tekivät kauppansa. Tarvasjoen kotiseutumuseossa esitellään Härkätien kulkijoista mm. 1830-luvulla kauhua herättänyt rikollinen Sika-Kyösti sekä sitkeä ja hyväjalkainen torpan emäntä Miina.

Härkätie tänään

  Tänä päivänä Härkätie tarjoaa paljon nähtävää matkailijalle, onpa sitten liikkeellä pyörällä tai autolla, yksin tai ryhmässä. Historiallisten nähtävyyksien ohella kannattaa tutustua alueen eri tapahtumiin. Yksi näistä on nykyisin vuosittain järjestettävä autosuunnistustapahtuma, joka kuluneena vuonna rakennettiin kieltolain päättymisen vuosipäivän ympärille. Tapahtuma keräsi paikalle runsaasti väkeä, mm. 1930-luvun teeman mukaisesti mobilisteja vanhoine autoineen. Viehättävään Paimionjokeen voi tutustua kanootilla tai kajakilla meloen, myös hevos- ja maatilamatkailua on tarjolla. Alueelta löytyy runsaasti majoitus- ja ruokapalveluita, mikä helpottaa matkan suunnittelua.



Tekstin kirjoittiIrmeli Kojonen


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »