Nro 4-2012
Luokittelu: Varsinais-Suomi, Satakunta ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ;  Luontokohteet ;  Museot, kirkot ;  Juhlapaikat, kokouspaikat ;  Aina ; 
Avainsanat: Liedon Vanhalinna, museo, kokous, kulttuuri, maisemamuseo, Mauno Wanhalinna, retkikohde, työhyvinvointi

Monipuolinen museo-, kulttuuri- ja kokouskeskus


Vanhalinnan kartano

Liedon Vanhalinna

Liedon Vanhalinna sijaitsee vain 10 minuutin ajomatkan päässä Turun keskustasta Hämeen Härkätien varrella, esihistoriallisen Vanhalinnan Linnavuoren sekä Aurajokilaakson rajaamassa kulttuurimaisemassa.


Perintö velvoittaa

  Kotiseutuneuvos Mauno Wanhalinna ja hänen puolisonsa Ester Wanhalinna lahjoittivat vuonna 1956 kotikartanonsa Liedon Vanhalinnan maineen ja irtaimistoineen tuolloin yksityiselle Turun Yliopistolle. Heidän esimerkkinsä mukaan isänmaallisuus ja perinteiden säilyttäminen ovat edelleen tärkeitä arvoja nyt museo-, kulttuuri- ja kokouskeskuksena toimivalle Liedon Vanhalinnalle.

  – Nykyään toiminnasta vastaa Turun Yliopistosäätiön perustama erillinen Liedon Vanhalinna -säätiö, selvittää ajan tuomia muutoksia museopalvelupäällikkö Hannele Lehtonen. Hän kertoo myös, että kartanon historiaan liittyy monia kiehtovia ja jännittäviä tarinoita mm. valvontakomission vierailusta, Joutsenen veljesten suuresta kultalöydöstä Alaskassa ja vanhan Turun Yliopiston historiasta.

Historiaa näyttelyin ja poluin

  Vanhalinnan historia ulottuu reilun viiden tuhannen vuoden taakse, jolloin Linnavuoresta oli merenpinnalla vasta laki. Varsinaisesti Linnavuorta alettiin käyttää turva- ja vartiopaikkana pronssikaudella. Rautakauden lopulla, viikinkiajalla, ja keskiajan alkupuolella Linnavuori oli kiinni jo mantereessa ja korkealla mäellä oli puusta tehty linnoitus.

  – Puolustuslinnakkeen merkitys väheni Turun linnan valmistuttua Aurajoen suulle ja arvellaan, että nimitys Vanhalinna tulee juuri tästä, kertoo Lehtonen.

  Ruotsinvallan aikana Vanhalinnasta tuli ensin piispantila ja sitten läänitetty aatelistila.

  – 1800-luvulla tila oli laajimmillaan ja näiltä ajoilta periytyy maatalouden ja talonpoikaiskulttuurin arvostus, jota Wanhalinnojen suku jatkoi menestyksekkäästi kolmessa sukupolvessa. Mauno Wanhalinna sai tilan hoitaakseen 1930, jolloin massiivinen uusklassinen päärakennus oli juuri valmistunut. Avioiduttuaan Esterin kanssa vuonna 1944 he alkoivat yhdessä rakentaa kodistaan elävää museota, minkä tulokset näkyvät edelleen kartanokotimuseossa ja myös muissa näyttelyissä, Lehtonen sanoo.

  Mauno ja Ester Wanhalinnan perinnettä vaalii kartanokotimuseo, jonka aarteita ovat vanhan Turun Yliopiston, Phoenixin, kalusteet mm. Kultarannan ruokasalin kalusto. Kartanokotimuseon lisäksi Vanhalinnassa on neljä muuta pysyvää näyttelyä. Arkeologinen näyttely esittelee Linnavuoren ja Aittamäen kalmiston kaivauksilta löytynyttä esineistöä. Idän ja lännen maa on esiteollisen ajan maanviljelyä ja Suomea osana Eurooppaa esittelevä näyttely. Elämänlanka-näyttely kuvaa lounaissuomalaisen naisen työtä ja elämää – niin arkea kuin juhlaa elämän eri vaiheissa. Lisäksi kokoelmiin kuuluu laaja Mauno Wanhalinnan tuliasekokoelma. Perusnäyttelyiden lisäksi tarjolla on vuosittain vaihtuvia näyttelyitä.

Maisemamuseo

  Viime vuosina Vanhalinna on profiloitunut myös vahvasti maisemamuseona. Vanhalinnan Linnavuori ja sieltä avautuva näkymä Aurajokilaakson kansallismaisemaan sekä peltoa halkova Hämeen Härkätie ja Vanhalinnan kartanomiljöö muodostavat valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen. Sen historia on Lounais-Suomen maiseman, asutuksen, kulkuyhteyksien, elinkeinojen ja kulttuurin historiaa.

  Vanhalinnan Linnavuorelta avautuu upea näkymä Aurajokilaaksoon ja aina Turkuun asti. Se valittiin vuonna 1993 yhdeksi Suomen kansallismaisema-alueeksi. Vanha Härkätie on saanut juuri Vanhalinnan kohdalta myös museotie-statuksen.

Juhlia, kokouksia, seminaareja ja retkiä

  Vanhalinnan idyllinen, kulttuuria ja historiaa huokuva kartanokeskus luo upeat puitteet myös erilaisille tilaisuuksille. Tarjolla on yksilöllisesti suunniteltuja palvelukokonaisuuksia, jotka soveltuvat hyvin niin kokouksiin, seminaareihin kuin juhliinkin.

  Vanhalinnan ammattimaisesti hoidetussa tilausravintolassa on täydet anniskeluoikeudet. Kaikki ravintolapalvelut järjestyvät asiakkaalle kokonaispakettina, jossa ruokatarjoiluista huolehtivat osaavat yhteistyöpitopalvelut. Hannele Lehtonen vinkkaa, että Vanhalinnan asiakaspalvelupäällikkö Satu Arsalo on koulutettu viinimestari ja auttaa mielellään tilaisuuksien juomavalintoja suunniteltaessa. Ympäri vuoden käytössä on kaksi juhlatilaa ja kesällä myös nk. omatoimitilana vanha puimalarakennus.

  Retkiryhmille Vanhalinnan kartanokokonaisuus on mainio retkikohde ympäri vuoden. Museonäyttelyjen laajaan ja mielenkiintoiseen kierrokseen tutustutaan innostavan oppaan johdattelemana. Retken yhteyteen voi sopia kahvituksen tai herkullisen lounaan kartanon ravintolassa. Vanhalinnan myyntipalvelu auttaa mielellään retkiä, juhlia ja erilaisia yritystilaisuuksia suunniteltaessa.

Työhyvinvointia luonnosta ja historiasta

  Nykyään Vanhanlinna tarjoaa myös erilaisia työhyvinvointipaketteja ruokailuineen ja kahveineen.

  Liikuntapainotteinen ohjelma alkaa kunnon kävelylenkillä; Suomen Sydän -kävelyreitti kulkee Turusta Maaherran makasiinilta Vanhalinnaan. Matka vie halki ihmisen muokkaaman kaupunkiympäristön ja maaseudun, läpi Aurajokilaakson kansallismaiseman. Reitti on 11,5 km pituinen ja mukailee Aurajokea. Reitin varrella on 12 opastaulua, jotka kertovat alueen historiasta ja luonnosta. Perillä Vanhalinnassa nautitaan lounas, jonka jälkeen voi olla omaa ohjelmaa kokoontumistiloissa. Päivän lopuksi juodaan kahvit. Paluumatkaa ei sentään tarvitse kävellä, vaan paluumatka taittuu mukavasti tilauskyydillä.

  Jos noin pitkä kävelymatka tuntuu liian rankalta, sopiva valinta on kevyempi kävelypaketti museokierroksineen. Tervetulokahvien jälkeen kierretään Vanhalinnan ympäristön kulttuuripolkuja, joiden teemoina ovat arkeologia ja historia. Monipuolisissa museonäyttelyissä tutustutaan oppaan johdolla Vanhalinnan tarinoihin.

  Kolmas paketti sopii kädentaidoista kiinnostuneille, jotka voivat kokeilla taitojaan taonnassa. Vanhalinnan vuonna 1850-luvulla rakennetussa pajassa työskentelee Vanhalinnan oma seppä, joka opastaa ensin taonnan saloihin pienellä luennolla, ja lopuksi jokainen pääsee kokeilemaan, miten rauta muotoutuu. Sepän kanssa aikaa kuluu noin neljä tuntia ja ryhmässä voi olla enintään kymmenen henkeä.



Tekstin kirjoittiEeva Oksman


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »