Nro 4-2012
Luokittelu: Varsinais-Suomi, Satakunta ;  Nähtävyydet ;  Museot, kirkot ;  Aina ; 
Avainsanat: Turun Tuomiokirkko, Aiju von Schöneman, keskiaika


Kuva: Timo Jakonen

750 vuotta historiaa
Turun Tuomiokirkossa

Turun Tuomiokirkko oli keskiajalla koko yhteiskunnan keskiö, jonka ympärille kaupunki rakentui.


  Turun Tuomiokirkolla on sen koko 750-vuotisen historiansa aikana ollut suomalaisille suuri symbolinen merkitys. Kirkossa on siunattu ja haudattu lukuisia merkkihenkilöitä, ja se on palanut 20 kertaa vain tullakseen aina uudelleen rakennetuksi. Tuomiokirkossa on vihitty, kastettu ja ripittäydytty vuosisatojen ajan, ja sen ympärillä on syntynyt, kasvanut ja kukoistanut kokonainen kaupunki. Vielä nykyäänkin YLE:n puolenpäivän aikamerkiksi kaikuvat Turun Tuomiokirkon kellot.

Keskiajalla kaupunki oli kirkko

  Tuomiokirkon historia ulottuu 1200-luvun puoliväliin, jolloin nykyisen Turun kaupungin Unikankareen kummulle rakennettiin pieni Pyhän Marian seurakuntakirkko. Tuo alun perin puinen, ja myöhemmin tiilistä rakennettu seurakuntakirkko sai piispankirkon statuksen vuonna 1300, ja se sai toiseksi suojelijakseen Marian lisäksi Pyhän Henrikin, jonka pyhäinjäännökset siirrettiin Turkuun Nousiaisista.

  Turun Tuomiokirkossa opastuksia tilauksesta vetävä Aiju von Schöneman kertoo, että tiilestä rakennettu kirkko oli pitkään Suomessa harvinainen.

  – Tiili oli kallista, ja siksi sitä käytettiin kirkoissa lähinnä koristeina. Turussa toimineen Pyhän Olavin Dominikaaniluostarin munkkiveljet osasivat kuitenkin holvata tiilillä, ja heidän opeillaan Tuomiokirkko rakennettiin tiilestä. Keskiajalla olikin Suomessa vain kolme suurta tiilirakennusta: Hämeenlinna, Hattulan kirkko ja Turun Tuomiokirkko, von Schöneman sanoo.

Alttarit aiheen mukaan

  Keskiajan Tuomiokirkossa järjestettiin suuria jumalanpalveluksia rippeineen, mutta niiden lisäksi kirkossa pidettiin ’non-stop -periaatteella’ toimivia hetkipalveluksia. Kirkossa oli kaikkiaan 42 alttaria, joista jokaisessa oli pappi jatkuvasti läsnä esirukoilijana. Jos kirkkoon tulijalla oli esimerkiksi vatsavaivoja, hän etsi niitä parantamaan oikean alttarin ja oman esirukoilijan.

  –Tuomiokirkossa työskenteli keskiajalla 80 pappia, jotka pitivät palveluksia yötä päivää. Lisäksi jokaisen 42 alttarin yläpuolella oli kuoripoikia laulamassa, von Schöneman kuvailee.

  – Kauppiaita ja muita kulkijoita varten, jotka eivät ehtineet aamuisin pidettävään päämessuun, oli kirkon molemmissa päissä ulkoalttarit, joilla saattoi piipahtaa nopeasti rukoilemassa.

  Keskiaikaisessa pääkuorissa oli piispojen ja pappien penkit. Tavalliset kävijät ja pyhiinvaeltajat saivat istua erillisillä, siirrettävillä tuoleilla. Ensimmäiset urut Tuomiokirkkoon hankittiin 1500-luvulla – siihen asti musiikista vastasivat poikakuorot, jotka olivat hyvin tärkeässä roolissa.

Kirkon monet roolit

  Keskiajalla kirkon rooli oli keskeinen. Koska Turun linna sijaitsi saarella ja pystyi puolustautumaan vain mereltä tulevia vihollisia vastaan, Tuomiokirkon ympärillä oleva muuri tarjosi turvapaikan maitse tulevia vihollisia vastaan. Vihollisen uhatessa kaupunkilaiset vetäytyivät suojaan kirkon muurien sisälle. Muuri muodostui mm. piispantalosta, tuomiokapitulista ja katedraalikoulusta, ja siinä oli viisi erilaista porttia torneineen.

  Kirkolla oli myös suuri yhteisöllinen merkitys. Pyhimysten juhlapäivinä kirkon läheisillä toreilla pidettiin markkinat, joista juontaa mm. sana ”Messukeskus”! Myös Härkätien kulkijat tulivat läheisen Hämeentullin kautta kirkon kupeeseen kauppaa käymään. Turussa vietetään edelleen "Heikin markkinoita", ja Keskiaikamarkkinoiden ja joulumarkkinoiden aikana Vanhalla Suurtorilla voi hyvin aistia muinaista tunnelmaa.

  Sivistyksen, turvan ja hengellisen opetuksen lisäksi Turun Tuomiokirkolla oli kaupunkilaisille myös perin käytännöllinen merkitys: kirkon kellonsoittajalla oli moninainen rooli, hän mm. soitti aamukelloja klo 4, jotta koululaiset ehtivät kouluun kello viideksi. Kellotorni sijaitse erillään kirkosta Unikummulla, ja kirkon ns. Hevostorin puolella seinässä oli Aurinkokello, joka piti kaupunkilaiset ajan tasalla!

Kissantassut kirkossa


  Nykyisinkin Turun Tuomiokirkko on monenlaisen toiminnan keskus. Kirkko on suosittu hääkirkko ja pääalttarin lisäksi vihki- tai kastetilaisuuksia pidetään pienemmässä Tarkk’ampujan kappelissa, jossa on myös omat urut.

  – Turun Tuomiokirkossa on Pohjoismaiden pisin matka naimisiin – 100 metriä, Aiju vön Schöneman nauraa.

  Kirkossa järjestetään paljon erilaisia konsertteja ja kuorolauluesityksiä. Kirkolla on omat Katedraalikuorot, ja peräti neljät urut, cembalo ja piano. Kuten keskiajalla, kirkko on myös nykyisin hyvin kansainvälinen, sillä jumalanpalveluksia palveluksia pidetään säännöllisesti viidellä kielellä: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja viittomakielellä. Muutaman kerran vuodessa myös arabiaksi ja venäjäksi!

  Lapset ovat nykypäivän Tuomiokirkolle tärkeä kävijäryhmä. Lapsia varten seurakunta on lanseerannut Turun Tuomikirkko tutuksi lapsille -kortit, jotka on suunnattu 3–6-vuotiaille lapsille. Korteissa esitellään mielenkiintoisia kohteita Tuomiokirkosta, ja niissä on valmiina erilaisia kysymyksiä, joita lapset voivat pohtia joko keskenään tai yhdessä aikuisen kanssa sekä toiminnallisia tehtäviä. Lukuisille lapsiryhmille kierroksia vetäneenä Aiju von Schöneman tietää, että kirkosta löytyy paljon myös lasta kiinnostavaa.

  – Mistä löytyvät kissantassun jäljet tai kuinka monta enkeliä kirkossa on? Vaakunoista löytyy kukko ja tiikeri, ja leijoniakin kirkosta löytyy sieltä täältä. Nämä ovat sellaisia asioita, joita lasten kanssa pohditaan, von Schöneman kertoo.



Tekstin kirjoittiMatleena Ikonen


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »