Nro 3-2012
Luokittelu: Lappi ;  Alue-esittelyt ;  Tapahtumat ;  Nähtävyydet ;  Aina ;  Kesä ; 
Avainsanat: Kemijärvi, Kemijoki, Yöttömän yön soutu, Taivaan tulet,


Kuva: Kaija-Liisa Seppälä

Yöttömän yön tenhoa

Linnut sirkuttavat kesäyössä. On tyyntä, ja jossakin kajahtaa kuovin kutsu. Täältä Kemijoelta, Suomen pisimmältä joelta, alkaa Yöttömän Yön Soutu. Matka taittuu meloen tai soutaen Savukosken ja Pelkosenniemen kautta päättyen Kemijärvelle. Yöttömän Yön Soutu on kuitenkin enemmän kuin tavallinen soututapahtuma. Se on retkisoutu, jonka aikana pääsee kokemaan Lapin koskemattoman luonnon ainutlaatuisuuden, mutta myös tekemään matkan tarinoiden siivin jokivarren historiaan ja elämään.


  Kemijoki on jo vanhastaan palvellut näiden loputtomien kairojen sitkeäluontoista väkeä merkittävänä kulkureittinä. Joki tarjosi kulkuväylän tiettömien taipaleiden keskelle, ja latvajokena Kemijoki oli tietenkin tärkeä väylä Jäämerelle. Lapin joet herättävät yleensäkin etelän ihmisessä kunnioitusta. Paikoin joki avautuu eteen laajana kuin järven selkä, paikoin se ryöppyää vuolaana koskipaikoissa kuohuten kuin houkuttaakseen kalamiehiä runsaille apajille. Ei mikään ihme, että kala kuuluukin olennaisena osana lappilaiseen ruokapöytään.

Lapissa ei hoppuilla

  Yöttömän Yön Soutu nimettiin Vuoden 2011 kunto- ja retkisoututapahtumaksi. Tänä vuonna se järjestetään 26.–28.7.2012. Kahden vuorokauden aikana matkaa taittuu yhteensä 110 km. Mitään kiirettä ei kuitenkaan pidetä, ollaanhan Lapissa. Nyt on aikaa nauttia valoisasta kesäyöstä ja erämaan rauhasta. Ensimmäisen vuorokauden taipaleella soutajat kohtaavat tosin myös koskia ja nivoja. Reitti on kuitenkin huolella testattu, ja niistä selviää kirkkoveneelläkin soutaen. 35 km taipaleen jälkeen yövytään välietapissa Kaikurannalla. Siellä päästään nauttimaan saunasta ja leppeät löylyt pehmittävät auvoisasti airojen ääressä kipeytyneitä hartialihaksia. Paikalliset kyläläiset ovat kattaneet pöydän täydeltä Lapin herkkuja ja siinä lautasen äärellä kelpaa kuunnella tarinaa paikan historiasta. Uni maistuu pitkän päivän – ja yön – päälle.

Monimuotoinen luonto


  Seuraavana päivänä suuntaamme Pelkosenniemen läpi Vuostimoon. Pelkosenniemi sijaitsee kolmen suuren virran, Kemijoen, Kitisen ja Luiron, risteyksessä. Nyt edessä on matkan vaativin koskiosuus. Mutta ei hätää, nämäkin ovat vain I-luokan koskia. Kun niistä on selvitty, joki avautuu yhtäkkiä eteemme leveänä ja rauhaisana. Täällä kohtaamamme luonnon moninaisuus hätkähdyttää.

  Vuostimosta on järjestetty yhteiskuljetus Pyhätunturille, ja jokivarren näkymien jälkeen pääsemme ihailemaan äskeisiä maisemia lintuperspektiivistä. Huipulta aukeaa silmän kantamattomiin laaja erämaa. Jossakin kaukana horisontissa siintää Venäjän raja. Ja vielä on mahdollisuus yöpatikointiin Pyhän Kasteen Putoukselle.

Loppurutistus Kemijärvelle


  Retken viimeinen osuus kulkee Oinaan ja Kostamon kylien kautta Kemijärvelle. Osuus on 33 km pitkä, ja sen aikana tutustutaan paikalliskylien mielenkiintoiseen historiaan ja kulttuuriin. Se on samalla koko Suomen historiaa, koskettihan sota koko kansaa. Täältä jouduttiin evakuoimaan koko siviiliväestö sodan viime vaiheissa Ruotsiin. Matkan varrella on myös tsaarin aikainen koulu sekä Lapin sodalta säästyneitä alueita. Lopulta edessä on Kemijärven pitkäsilta, jonka alitus merkitsee loppuetappia tälle jännityksentäyteiselle retkelle.

Talkoohengellä ja paikallisosaamisella hyvä tulee


  Yöttömän Yön Soutu on Suomen Ladun paikallisjärjestön Kemijärven Ladun ja alueen yrittäjien, yhdistysten, talkoolaisten, Savukosken ja Pelkosenniemen kuntien sekä Kemijärven kaupungin yhteistyön hedelmää. Rakkaus Lapin luontoon ja halu tuoda sen moninaisuus matkailijoiden ulottuville on toiminut pontimena tälle tapahtumalle. Vaikka retkiohjelma on todella tiivis, järjestelyt nivoutuvat yhteen sujuvasti. Paikallisten kyläläisten panos on merkittävä huoltotoiminnan junailussa, ja kaikki sujuu sutjakasti muonituksia ja kuljetuksia myöten. Onpa siinä kaikessa pisara luksusta Lapin karun luonnon helmassa. Reitti on myös huolella testattu turvallisuus silmälläpitäen, onhan reitissä luontoelämyksen jännitystä koskipaikkoineen kaikkineen.

Kemijärvellä retroillaan


  Taivaan tulet -televisiosarjasta tuttua Kemijärveä voisi kuvailla omaleimaiseksi ja retrohenkiseksi tuntureiden kaupungiksi. Se tarjoaa kesäisin myös suomalaista kulttuuria musiikin, designin ja taiteen muodossa. Kaupunki sijaitsee kolmen tunturin kainalossa: Pyhän, Luoston sekä Suomu-tunturin. Se on saanut nimensä samannimisen järven mukaan, jonka rannalle se on aikoinaan rakennettu. Aivan kaupungin keskustasta löytyy Kylpylä Poukama, jonka monissa altaissa matkailijan kelpaa virkistäytyä lokoisasti. Kylpylään kaavaillaan ensi talveksi myös hyvin varusteltua avantouintipaikkaa. Lapin rauhaisa tunnelma on vielä aidosti aistittavissa Kemijärvellä. Ympäröivät vesistöt luovat oman leimansa tälle paikkakunnalle, ja jos ei itse halua lähteä melomaan tai soutelemaan, voi upeista vesistöistä nauttia myös järviristeilyllä m/s Ahdilla.

Suomu-tunturi kutsuu

  Vain 45 km päässä Kemijärveltä napapiirillä sijaitseva Suomu houkuttaa patikoijia. Uudistunut Hotelli Suomu tarjoaa myös todella laadukkaita palveluita vaativimpaankin makuun. Suomulta on myös vuokrattavissa monenkokoisia kelohonkamökkejä, joista käsin voi tehdä vaellusretkiä ympäröivään luontoon. Suomulla voi viettää aikaa myös kalastuksen tai erilaisten kesälajien, kuten tunturipallon ja rallin parissa. Mutta mitä tekeekin, yötön yö luo oman, jäljittelemättömän tenhonsa Lapin matkaan.



Tekstin kirjoittiIrmeli Kojonen


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »