Nro 3-2012
Luokittelu: Pirkanmaa, Häme ;  Varsinais-Suomi, Satakunta ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ;  Luontokohteet ;  Museot, kirkot ;  Ostokset, käsityöt, lahjatavarat ;  Aina ;  Kesä ; 
Avainsanat: Hämeen Härkätie, Liedon Vanhalinna, Nautelan kartano, krouvarilaitos, Inkalan kartano, Kökkön lomamökit

Historiallinen maisematie Hämeenlinnasta Turkuun



Hämeen Härkätie kutsuu matkailijoita

Härkätie elää uutta kukoistuskautta. Tämä yksi Suomen merkittävimmistä historiallisista teistä kulkee Turusta Hämeenlinnaan, ja on yhä toiminnassa. Matkailijoiden suosima mutkainen mutta idyllinen reitti polveilee varsinaissuomalaisten jokimaisemien ja hämäläisten korpien halki. Sen varrella sijaitsee lukuisia historiallisia nähtävyyksiä. Reitin maisemallisuus ja monipuoliset palvelut ovat tehneet siitä suositun lomakohteen niin pyöräilijöiden, kuin automatkailijoidenkin keskuudessa. Myös motoristit ovat löytäneet reitin uudelleen.


Soopelinnahkoja Keski-Euroopan hoveihin

  Turusta Hämeenlinnaan johtavan Hämeen Härkätien varhaisvaiheet ulottuvat kauas keskiajan taakse, aina viikinkiajalle saakka. Varhais-keskiajalla ja keskiajalla kauppaa käytiin tavaraa vaihtamalla, ja merenkulkijoina tunnetut viikingit löysivät pian oivan kauppakumppanin Suomen rannikkokaupungeista. Tuolloin Birkan kauppiaat hankkivat Suomesta arvoturkiksia, kuten soopelin-, kärpän- ja saukonnahkoja. Ruotsista suomalaisten tuottamat turkikset jatkoivat matkaansa Keski-Euroopan hoveihin ja ylhäisön käyttöön. Vastineeksi hämäläiset saivat kipeästi tarvitsemiaan aseita, koruja ja metallia mutta myös tuiki tarpeellista suolaa. Näin muoti ja uudet vaikutteet kulkeutuivat kauppareittiä pitkin hiljalleen Keski-Euroopasta pohjan perille.

Kaksi varhaista kauppakaupunkia syntyy

Myöhemmin Itämeren kauppa siirtyi Gotlannin ja Sigtunan käsiin. Suomessa Aurajokilaakso tarjosi luonnollisen kulkuväylän kauppatavaralle, ja sinne syntyi Turun kaupunki. Sisämaassa kauppapaikaksi muodostui Hämeenlinna, jonne ruotsalaiset rakensivat sittemmin kivilinnan suojaamaan sotilaallisia ja taloudellisia intressejään. Vaikka tie ei ollut esihistoriallisella ajalla vielä ajouraa kummempi, sen myötä syntynyt kaupankäynti vaurastutti alueen kyliä ja pitäjiä merkittävästi ja toimi kehityksen airuena. Tien linjaus löytyy Jaakko Teitin vuosina 1555–1556 laatimasta tieluettelosta sekä 1600–1700-lukujen kartoista. Näiden mukaan Härkätie oli 162 km pitkä, ja kulki Hämeenlinnasta Hattelmalan kautta Rengon kirkolle, sieltä Rengon Lietsan, Tammelan Portaan, Someron, Kosken, Marttilan, Tarvasjoen ja Liedon kautta Turun tuomiokirkon kupeeseen. Samaten Lopella Härkätien merkitys oli suuri.

Kauppiaita ja pyhiinvaeltajia

  1600-luvulla kuninkaan käskystä hevosia alettiin takavarikoida armeijan loppumattomiin tarpeisiin. Välttyäkseen pakkoveroilta hämäläistalonpojat katsoivat silloin parhaaksi siirtyä härkien käyttöön juhtaeläiminä. Härkätietä pitkin kuljettiin usein kuitenkin jalan, ja vain tavara kulki juhdan selässä. Turusta Hämeenlinnaan vaellettiin myös kirkollisilla asioilla. Tuolloin kirkon valta oli myös maallista lajia, ja kirkollisina juhlapyhinä pidettiin markkinoita, jotka olivat sen ajan suuria sosiaalisia tapahtumia.

Kartanoita ja kievarielämää


  Hämeen Härkätien vaikuttavat ja vaihtelevat maisemat tarjoavat matkailijalle mieleenpainuvan kokemuksen. Reitin varrella voi tutustua mitä erilaisimpiin kulttuurikohteisiin ja nähtävyyksiin. Monet niistä henkivät historiaa. Voi pistäytyä esim. Liedon Vanhalinnassa, jonka rakennukset esihistoriallisen Linnavuoren juurella on kunnostettu pieteetillä. Sen yhteydessä toimii myös arkeologia- ja historiapolku, joka kulkee kartanon alueella ja antaa hienon läpileikkauksen alueen menneisyyteen.

  Liedossa Nautelankosken museoalueella voi tutustua kivikautiseen asuinpaikkaan ja kalmistoon. Lähistöllä sijaitsee myös Nautelan kartano, jonka historia juontuu jo 1500-luvulle. Härkätien varrelta löytyy myös useita kotiseutumuseoita, joissa pääsee tutustumaan menneiden aikojen tavallisten ihmisten arkeen. Härkätie tarjoaa lisäksi monenlaista nähtävää hevostiloista ja luontokohteista taidemuseoihin ja käsityöläisverstaisiin, joista voi ostaa paikallista taidetta ja käsitöitä voi ostaa tuliaisiksi tai kotiin viemisiksi.

Matkaeväinä mämmiä ja puuroa

  Muinoin Härkätietä vaellettiin mämmin ja puuron voimin. Matkaeväänä saattoi olla myös hapankalaa. Reitin varrelle perustettiin tosin myös krouveja, mutta niiden tarjonta oli entisaikaan usein alkoholipainotteista ja johti lopulta niin hillittömään menoon, että kuninkaan oli pakko puuttua asiaan. Kustaa Vaasa kovisteli krouvarilaitosta ja lakkautti lopulta suurimman osan anniskelupaikoista. Historian saatossa Härkätien alue joutui kohtaamaan monia poliittisia ja taloudellisia mullistuksia. Siitä huolimatta se muodosti merkittävän liikennealueen aina 1800-luvulle asti.

Härkätie avautuu matkailijalle

  Tämän päivän matkailijaa hemmotellaan runsaalla tarjonnalla. Nälän yllättäessä voi pistäytyä jossakin lukuisista ruokailupaikoista, joissa voi maistella paikallisia erikoisuuksia ja ostaa niitä vaikka mukaankin. Majoitusta on tarjolla moneen makuun isoille ryhmille tai yksittäisille majoittujille entisajan tunnelmaa henkivästä Inkalan kartanomajoituksesta aina Kökkön lomamökkeihin ja karavaanarialueeseen, pari mainitaksemme. Reitin varrelta löytyy myös hyvinvointipalveluja.

  Härkätie oli ahkerassa käytössä 1960-luvulle asti, kunnes uusi valtatie 10 syrjäytti sen. Onneksi näin, sillä nykyajan matkailija voi nyt nauttia sen tarjoamasta ainutlaatuisesta tunnelmasta ja lähes alkuperäisestä reitistä. Härkätielle kannattaakin varata aikaa ja tehdä matkaa entisajan verkkaiseen tahtiin, vaikkapa osallistua aina silloin tällöin järjestetylle pyhiinvaellukselle. Sillä tavoin alue avautuu vierailijalle parhaiten.



Tekstin kirjoittiIrmeli Kojonen


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »