Nro 3-2012
Luokittelu: Varsinais-Suomi, Satakunta ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ;  Luontokohteet ;  Aina ;  Kesä ; 
Avainsanat: Kaarina, Kuusiston linnanrauniot, Kuninkaantie, Hämeen Härkätie, Kuusiston kartano, Lenummniemi, Ala-Lemu, Tuorla, observatorio, Arboretum Yltöinen, Rauhalinna


Kaarinassa on useita historiallisia kartanoita, kuten Tuorlan kartano. Kuva: Kaarinan kaupunki

Kaunis Kaarina

Kaarina on Suomen vanhimpia pitäjiä ja jo muinaisista ajoista merenkävijöille tuttu. Monelle saariston rengastien kiertäjälle se on ensimmäinen etappi ja reitin varrella voi vierailija nähdä aina korkeille paikoille sijoitettuja vartiotulipaikkoja. Niillä varoitettiin aikoinaan väkeä mereltä uhkaavasta vaarasta.


Tärkeä solmukohta

  Yli 700 vuotta vanha Kaarina on saanut nimensä Pyhälle Katariina Aleksandrialaiselle nimetyn kirkon mukaan. Keskiaikainen kivikirkko jäi vuoden 1939 alueliitoksessa Turun puolelle. Kaarina on toiminut vanhastaan tärkeänä solmukohtana, se on ollut reittinä lännestä itään, mutta myös pohjoisesta etelään, Hämeen Härkätieltä Turun saaristoon. Tämä on antanut oman leimansa alueen kehitykselle, jota siivitti mm. 1800-luvun lopulla rakennettu rautatie Turusta Helsinkiin. Kaarinassa voi yhä patikoida hiekkateitä, jotka ovat osa vanhaa Kuninkaantietä eli Tukholman ja Viipurin välistä postitietä. Tuorlan kartanon päärakennuksen edustalta löytyy kaksi Kustaa III:n monogrammilla varustettua virstanpylvästä muistona noista ajoista.

Kartanoelämää ja linnanraunioita


  Kaarinan seutu on merellistä, vehreää ja ainutlaatuista historiallista kulttuuriympäristöä, jossa matkailija voi helposti tehdä aikamatkan menneisyyteen. Alueella on ollut asutusta jo kivi- ja rautakaudella. Arkeologisia kohteita on erityisesti entisen Piikkiön kunnan alueella ja Kaarinan pohjoisosissa Aurajokilaaksossa. Muinaisille vartiotulipaikoille, kuten Sauhuvuorelle ja Linnavuorelle on rakennettu retkeilyreittejä laavuineen.

  Vaikuttavalla paikalla sijaitseville Kuusiston linnanraunioille kannattaa tehdä vaikkapa piknik-retki. Kuusiston keskiaikainen linna rakennettiin noina levottomina aikoina turvapaikaksi Suomen katolisille piispoille Piikkiönlahden rannalle. Se oli omana aikanaan ainutlaatuinen rakennus Suomessa. Linna palveli pappissäädyn käytössä kahden vuosisadan ajan, kunnes uskonpuhdistuksen tuulet puhalsivat maamme ylitse ja linna purettiin Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1528. Museovirasto on tutkinut ja korjannut linnan raunioita yli sadan vuoden ajan. Tutkimukset jatkuvat edelleen. Kuusiston linnan rauniot ovatkin suosittu arkeologinen matkailukohde historiasta kiinnostuneille.

  Kaarinassa on useita historiallisia kartanoita ja virkataloja, jotka sijaitsevat lähinnä Kuusistonsalmen pohjoisrannalla ja Kuninkaantien varrella. Kuusiston kartano rakennettiin vuonna 1738 Suomen sotaväen päällikön, Turun jalkaväkirykmentin everstin virkataloksi. Museoviraston hallinnassa oleva rakennus on maamme vanhimpia tähän päivään asti säilyneitä puisia asuinrakennuksia. Valitettavasti itse kartano ei säästösyistä ole tänä kesänä avoinna vierailijoille, mutta kartanomiljöötä ja puutarhaa pääsee toki ihailemaan.

Lemunniemi lumoaa maisemillaan

  Kaarinan läntisin osa, Lemunniemi, rajoittuu etelässä ja lännessä mereen. Alue on Kaarinalle tärkeimpiä sekä historiallisia että luonto-kohteita. Kasvavassa kaupungissa tänne on myös suunnitteilla noin 5.000 asukkaan asuinalue. Yli-Lemun ja Ala-Lemun kartanoiden mailla käytiin Lemun taistelu Suomen sodan aikana juhannuksena 1808. Yli-Lemun kartanon alueelta löytyy kallioon hakattu risti sekä luku 180. Sen arvellaan tarkoittavan taistelussa kaatuneiden sotilaiden määrää.

  Ala-Lemun kartanon nykyinen päärakennus on alun perin 1700-luvulta, mutta se on kokenut vuosisatojen aikana monia muutoksia. Sitä laajennettiin 1800-luvulla, ja sen ulkoasua on muokattu 1920-luvun tyyliin. Silloinen omistaja, maanviljelysneuvos Eliel Sundström panosti kartanoon voimakkaasti, kehitti karjanjalostusta ja istutti laajan omenatarhan, joka on jatkoa Pietari Kalmin 1700-luvulla perustamalle puutarhalle. Kartano palvelee nykyisin matkailukäytössä ja kokous- ja juhlakartanona Piispanrannan nimellä.

Aikavaellukselle Tuorlasta

  Patikoinnista pitäville on tarjolla reilut 13 km pitkä vaellus- ja ulkoilureitti. Reitti lähtee Tuorlan observatoriolta, ja mutkittelee Kaarinan ja Turun kaupunkien läpi vaihtelevissa maisemissa. Kaikenikäisille rakennettu reitti tarjoaa todella monipuolista tutustumisen arvoista asiaa matkan varrella. Tuorlan planetaariossa voi ihastella maailmankaikkeuden ihmeitä. Tuorlan Majatalo palvelee matkailijoita ympäri vuoden.

Arboretum häikäisee kukkaloistollaan

  Tutustumisen arvoinen on myös perinteikäs Arboretum, Yltöisissä sijaitseva 10 hehtaarin laajuinen puutarha. Vanhimmat ulkomaiset puulajit istutettiin alueelle jo 1920–1930-lukujen taitteessa suojaamaan puutarhan muuta kasvillisuutta. Arboretumin erikoisuutena on mainittava yli 300 vuotta vanhat kilpikaarnamännyt, jotka kasvavat aivan merenrannan tuntumassa. Kaunis, 1940-luvulta peräisin oleva siperianpihta-aita erottaa arboretumin puistoalueesta. Täällä pääsee ihailemaan yli 200 eri kasvilajia. Erityisen upeita ovat alkukesästä kukkivat, yli neljän metrin korkeuteen kohoavat alppiruusut.

Rauhalinna


  Saaristotien kupeessa sijaitseva Rauhalinnan kartano on kuulunut Armfeltien suvulle. Itse kartanorakennus on 1840-luvulta, ja sen pihapiirissä on kaunis tirolilaistyylinen luhti. Kreivitär Auda Armfelt myi kartanon 1950-luvulla Lounais-Suomen Keinosiemennysyhdistykselle, joka harjoitti tilalla karjanjalostusta eri toiminimillä aina vuoteen 2009 saakka. Kaarinan kaupunki osti kartanon tiluksineen, ja alueelle suunnitellaan nyt asutusta sekä matkailua ja kulttuuria tukevaa toimintaa.



Tekstin kirjoittiIrmeli Kojonen


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »