Nro 1-2012
Luokittelu: Uusimaa ;  Nähtävyydet ;  Museot, kirkot ;  Aina ;  Kevät ; 
Avainsanat: Suomen Ilmailumuseo, Leijat-näyttely, leija, Vantaa

Leijojen lennätys on paljon muutakin kuin perheen hauskanpitoa tuulisella säällä.



Ilmojen teillä

Suomen Ilmailumuseossa 27.5.2012 asti esillä oleva Leijat-näyttely kertoo leijaharrastuksesta, leijojen valmistuksesta, historiasta ja nykypäivästä. Näyttely sopii varsin hyvin juuri Ilmailumuseoon, sillä lentokoneethan ovat saaneet alkunsa juuri motorisoiduista leijoista.


  Leijat-näyttely on Suomen käsityön museon kiertonäyttely. Esillä on Jyväskylän ammattiopiston oppilastöinä tehtyjä historiallisia leijamalleja sekä kotimaisten ja ulkomaisten leijanrakentajien nykyaikaisia leijoja. Eksoottisimmat leijat on hankittu näyttelyyn perinteisistä Aasian leijamaista kuten Kiinasta, Japanista, Koreasta ja Malesiasta.

Leijat hyötykäytössä

  Leijojen pitkään ja vaiherikkaaseen historiaan kuuluu mm. uskonnollisia rituaaleja sekä sodankäynnin ja tieteen kehitysaskeleita. Leijoja on käytetty rakennustöissä ja jopa lennättäjänä ryöstöretkillä. Leijojen avulla on otettu ensimmäinen ilmavalokuva ja tehty meteorologisia havaintoja. Leijakokeen yhteydessä on tullut keksityksi myös ukkosenjohdatin.

  Leijojen veto- ja nostovoimaa on hyödynnetty monin tavoin. 1800-luvulla patentoitiin Englannissa leijavetoiset rattaat, jotka saavuttivat jopa 30 km/h vauhdin kyydissään 4-5 ihmistä. Leijalla on ollut tärkeä osa jopa rautatiesillan rakentamisessa Niagaran joen yli. Leijaa on käytetty usein radioantennin nostoapuna, kuten jo ensimmäisessä Atlantin yli tapahtuneessa radiolähetyksessä, jolloin leijan avulla nostettiin suuri antenni yli 120 metrin korkeuteen. Leijat ovat olleet hyödyksi myös pelastustoimissa.

Leijat harrastuksena


  1970-luvun jälkeen leijoista on kasvanut monipuolinen harrastus, joka kiinnostaa yhä enemmän myös aikuisia. Nykyään leijat ovat helpommin ohjailtavia ja niissä käytetään uutta huipputeknologiaa hyödyntäviä kevyitä ja kestäviä materiaaleja, kuten hiilikuitua ja erilaisia kankaita.

  Leijat jaetaan kolmeen eri ryhmään. Yksinkertaisimmissa, yhdellä lennätysnarulla varustetuissa leijoissa tärkeintä on kauneus ja helppo lennättäminen. Enemmän taitoa vaativat kaksi- ja nelinaruiset temppuleijat, joiden harrastajat saavat leijansa tekemään ilmassa mitä vauhdikkaimpia liikkeitä. Vetoleijojen harrastajat taas ovat itse leijan aikaansaamassa liikkeessä. Etelänmatkojen aurinkorannoilla näkee usein leijalautailijoita, jotka kiitävät veden pintaa pitkin leijan vetämänä. Suomen talvessa lauta voidaan korvata suksilla tai kelkalla, jolloin leijan vetovoima kiidättää pitkin kimmeltäviä hankia tai jäätä.

  Leijan voi rakentaa myös itse. Alkuun pääsee hyvin yksinkertaisilla työkaluilla ja materiaaleilla: saksilla, muovipussilla ja teipillä. Leijat-näyttelyssäkin on esillä havainnolliset ja käytännölliset ohjeet leijan valmistamiseen sekä lennättämiseen.

  – Leijat-näyttelyn yhteydessä on kaksi leijojen rakentamiseen liittyvää työpajaa, jotka sopivat hyvin esimerkiksi alaluokille 1-5, vinkkaa vt. museonjohtaja Henri Äijälä, ja kehottaa ottamaan yhteyttä museoon varausten ja lisätietojen tiimoilta.

  Leijaharrastuksen myötä oppii leijojen aerodynamiikkaa ja materiaalitietoutta, mikä tekee mahdolliseksi omien leijamallienkin suunnittelun ja toteutuksen. Mielenkiintoinen harrastus tarjoaa jatkuvia haasteita tekniikan, taiteen ja kädentöiden alalla. Siinä yhdistyvät myös sosiaalinen yhdessäolo, ulkoilu, matkailu ja liikunta. Siis kaikin puolin kehittävä harrastus!



Tekstin kirjoittiEeva Oksman


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »