Nro 1-2012
Luokittelu: Uusimaa ;  Museot, kirkot ;  Kevät ; 
Avainsanat: Akseli Gallen-Kallela, Gallen-Kallelan Museo, Tarvaspää, ateljeekoti, Espoo, museo, näyttely

Gallen-Kallelan Museo 21.1.–18.3.2012


Gallen-Kallelan Museo on kansallistaitelija Akseli Gallen-Kallelan ateljeekoti Tarvaspäähän perustettu taidemuseo Espoossa. Viime vuonna museo täytti 50 vuotta. Kuva: Douglas Sivén

Hanki kantaa!


Gallen-Kallelan Museo 21.1.–18.3.2012


  Kevään näyttely Hanki kantaa esittelee Akseli Gallen-Kallelan talvimaisemien kuvaajana. Näyttely pohjautuu Gallen-Kallelan Museon omiin kokoelmiin, joita on täydennetty lainoilla muista kokoelmista. Gallen-Kallelan lumitulkintoja kommentoivat valokuvataiteilija Juha Suonpään (s. 1963) teokset sarjasta Läksin Akselin kannoille, joka kuljettaa katsojan taiteilijan klassikkoteosten maisemalliseen nykytilaan. Suonpään teoksissa seikkailee pahvinen Akseli tai valokuvaaja itse Gallen-Kallelan maalausten synnyinseuduilla Keski-Suomessa. Valokuvat paljastavat omalla karulla kielellään ihmisten jättämät jäljet ja luonnossa tapahtuneet muutokset; järvenrantaa viiltää asfalttitie, saunatytön polkua reunustavat autojen nokeamat lumipenkat.

Kylmyyttä uhmaten

  Näyttelypäällikkö Anne Pelinin mukaan Akseli Gallen-Kallela löysi säihkyvät lumihanget maalaustensa aiheiksi jo opiskeluaikoinaan. Pohjoiset talviaiheet olivat herättäneet ihastusta ”luonnoneksotiikallaan” Pariisin salongeissa ja ne vastasivat myös naturalismin kansallisen taiteen vaatimuksiin. Näihin haasteisiin nuori taiteilija tarttui oleskellessaan Keuruulla Ekolan torpassa talvella 1886–87. Kirjeessään tulevalle anopilleen Gallén kirjoitti maalaavansa ”aamusta iltaan osaksi ulkona osaksi sisällä vieläpä tulenvalossakin. Palelen kuin koira ja väri tulee jäykäksi kuin vaha kun istun ulkona ja maalaan.” Talvivalossa kimaltelevat metsät olivat taiteilijan mukaan ”kuin jalokivikauppa Pariisissa”.

  – Säkenöivien hankien rinnalla Gallen-Kallela taltioi teoksiinsa pilvipoutaista valoa ja arkisen pihapiirin tapahtumia, kertoo Pelin. Kalelan erämaakodissa vietetyt vuodet 1890-luvun lopulla syvensivät käsitystä talvesta salaperäisenä taikamaailmana.

  – Eleettömissä maisemalastuissa lumivaipan alla henkii Gallen-Kallelan sanoin ”täysinäinen, väkevä elämä” ja pitkät hiihtoretket veivät keinuvalla rytmillään lähes meditatiivisiin mietelmiin.

  Pelin kertoo myös, että Gallen-Kallela kuljetti hiihtoretkillään mukanaan kameraa ja etsauslauttaa kaivertaen ”pakenevia kuvia”. Hiihtoretkien tuoma fyysinen nautinto on aistittavissa uutta taidekäsitystä enteilevissä voimakkaissa siveltimenvedoissa. Talvimaisemien klassikoiksi muodostuneita, valon ja varjon leikillä kisailevia ilvesluola-aiheitaan taiteilija tutki myös valokuvan keinoin. Suolahdella talvella 1906 Gallen-Kallela kuvautti itsensä mäenhuipulla suksillaan seisten, katse tähyämässä kohti horisonttia. Sama maskuliinisen itsetietoinen olemus välittyy taiteilijaystävä Emil Wikströmin veistämästä muotokuvasta Akseli Gallen-Kallelan suksilla (1906), joka syntyi tunnetun valokuvan pohjalta.



Tekstin kirjoittiEeva Oksman


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »