Nro 1-2012
Luokittelu: Varsinais-Suomi, Satakunta ;  Museot, kirkot ;  Aina ; 
Avainsanat: maatalous, Suomen Maatalousmuseo Sarka, Loimaa

Maatalousmuseo Sarka esittelee suomalaisen maatilan muutosta


Talon pihapiiriä kuvattuna kesäkuussa. Lempäälä 1921. Kuva: Väinö Niemi / Suomen maatalousmuseo Sarka

Elettiinpä ennenkin...

Maatalousmuseo Sarassa Loimaalla pääsee tammikuun alusta lähtien perehtymään suomalaisen maaseuturakentamisen historiaan ja kehitykseen. Alun perin Maa- ja metsätalousministeriön toteuttama ”Muuttuvat maatilat” -näyttely on avoinna huhtikuun loppuun asti.


  Näyttelypäällikkö Iina Wahlström kertoo, että Muuttuvat maatilat pyrkii havainnollistamaan sitä muutosta, jossa suomalainen yhteiskunta ja sitä kautta Suomen maaseutu on elänyt 1800-luvun lopulta alkaen. Näyttely pyrkii valottamaan maaseudun muuttumisen keskeisiä ilmiöitä viimeisen vuosisadan ajalta erityisesti maatilarakentamisen kautta.

  Näyttely kattaa ajanjakson 1800-luvun lopulta nykypäivään, ja se etenee muutaman vuosikymmenen mittaisina ryppäinä. Kyseinen ajanjakso on merkinnyt suomalaiselle maataloudelle siirtymistä omavaraistaloudesta ja kansallisesta rakennusperinteestä EU-ajan mukanaan tuomaan moderniin, kansainvälistyvään maatalousyrittäjyyteen ja sen edellyttämiin tuotantoympäristöihin. Näyttelyn keskiössä ei kuitenkaan ole maatalous elinkeinona, vaan sen kokemien muutosten vaikutus rakennettuun ympäristöön. Näyttely muodostuu pääasiassa tekstiplansseista sekä aidoilta suomalaisilta tiloilta otetuista valokuvista. Mukana on myös 1980–2000-lukujen arkkitehtikilpailujen satoa.

Kansallisromantiikasta esikaupunkimaisuuteen

  1800-luvun lopulla suomalaista maaseutua leimasivat ilmeeltään yhtenäisten hirsirakennusten muodostama kylät ja niiden ympärille levittäytyvät viljely- ja laidunalueet. Vuosisadan eri ajanjaksot muuttivat maaseudun rakentamisen tapaa omien ihanteidensa mukaiseksi, ja tiiveimmät kyläryhmät väljentyivät tilusjärjestelyjen seurauksena. Ajanjaksolle tyypilliset ihanteet, kertaustyyli, kansallisromantiikka, klassismi sekä myöhemmin jälleenrakennuskausi ja esikaupunkimainen rakentaminen tyyppitaloineen jättivät jälkensä maaseudulle. Sodan jälkeen maaseudun vanhaa rakennuskantaa ei juuri arvostettu, mutta vähitellen vanhoja rakennuksia alettiin kunnostaa ja käyttöön otettiin perinteisiä työmenetelmiä ja materiaaleja.

  1900-luvun alkupuolella ja vielä sotien jälkeenkin maaseudun asutus oli vankkaa, mutta sotien jälkeen alkaneen teollistumisen myötä maaseudun väki alkoi voimakkaasti vähentyä. Toisaalta maatalouden tuotanto kasvoi, ja ylituotantoa pyrittiin rajoittamaan erilaisin keinoin. Siirtoväen asuttaminen oli erityispiirre suomalaisen maaseudun muuttumisessa verrattuna esimerkiksi muihin pohjoismaihin. 1960–70-lukujen aallonpohjien jälkeen maaseutu on hiljalleen viriämässä ja saanut osittain takaisin väestöä, joskin aktiivisten maatilojen lukumäärä jatkuvasti laskee ja maatalouden rinnalle on tullut erilaisia maaseutuelinkeinoja kuten maaseutu- ja elämysmatkailu. Maaseutu ei toimi enää vain maa- ja metsätalouden varassa, vaan maaseutuelinkeinojen varassa sekä asuinympäristönä, vapaa-ajan asumista unohtamatta.

Paluu juurille


  Muuttuvat maatilat -näyttelyn lisäksi Sarassa nähdään tänä vuonna tuttuun tapaan myös useita muita näyttelyitä. Näyttelypäällikkö Iina Wahlström odottaa vuodesta 2012 tulevan mielenkiintoisen.

  – Seminaaritila Riihen näyttelyissä painotus on etenkin alkuvuoden näyttelyissä Loimaan seudun kuvataiteen tekijöissä. Loppuvuonna puolestaan on esillä omiin kokoelmiimme nojaavia näyttelyitä. Haluamme tänä vuonna houkutella museoon erityisesti paikallisia kävijöitä, sillä heiltä tulee aina kaikkein suorin palaute. Paikalliset ovat ottaneet Saran omakseen, ja hyvä niin. He auttavat toiminnan eteenpäin viemisessä, Iina Wahlström sanoo.



Tekstin kirjoittiMatleena Ikonen


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »