Nro 5-2011
Luokittelu: Lappi ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ;  Luontokohteet ;  Kesä ;  Syksy ;  Talvi ;  Kevät ; 
Avainsanat: kullanhuuhdonta, kulta, Tankavaara, Sateenkaarenpää, Lemmenjoki, vaskooli, huuhdonta, kulta


Ihanteellisin huuhdontapaikka on hitaasti virtaava puron tai joen ranta, sillä virtaus vie samentuneen veden mennessään. Kuva: Matleena Ikonen

Kultakuumeen kourissa

Kulta ja sen etsiminen rikastumisen toivossa on ajanut ihmisiä mitä syrjäisimmille seuduille jo vuosisatojen ajan. 1800-luvun kultaryntäys Yhdysvaltoihin ja Kanadaan on tunnettu Aku Ankkaa myöten, mutta myös meillä Suomessa on nähty pieni kultakuumeen tapainen ilmiö 1800-luvulla. Nykyisin kullan etsintää pääsevät kokeilemaan turistitkin, sillä Lapissa on kultaa edelleen, ja edelleen sen löytäminen kiinnostaa monia.


Sauva Aslakin jalanjäljillä

  Tankavaarassa Sodankylässä kultaa on kaivettu jo 75 vuoden ajan. Tankavaaran kulta-alueen löysi saamelainen Aleksanteri Peltovuoma eli ”Sauva-Aslakki” vuonna 1936. Nykyisin Tankavaaran kultakylä kultamuseoineen ja kullanhuuhdontaohjelmineen on yksi Lapin tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä. Tankavaarassa vierailija pääsee tutustumaan kullanhuuhdonnan saloihin kultakylän Kultahuuhtomolla, jossa kokeneet kullankaivajat opastavat kullanhuuhdonnan saloihin kädestä pitäen. Vaskoolin käsitteleminen ensimmäistä kertaa ei olekaan ihan helppoa, joten ammattitaitoiset oppaat ovat todella tarpeen – muuten voisi moni hippu lipua ohi silmien ihan huomaamatta. Kaiken kullan, joka vaskooliin tarttuu, saa turisti luonnollisesti pitää itsellään ja viedä mukanaan. Suurin matkailijan Lapista löytämä hippu painaa 39,6 grammaa, ja se löytyi juuri Tankavaaran huuhtomolta.

  Tankavaaran Huuhtomolle mahtuu isompikin ryhmä kerrallaan vaskaamaan, ja kultakuumetta nostamiseksi voidaan ryhmälle järjestää myös omat kultakisat, joissa palkitaan kolme parasta kullanhuuhtojaa, ensimmäisen hipun löytäjä, eniten hippuja löytänyt ja suurimman hipun löytäjä.

Löytyykö aarre Sateenkaarenpäästä?

  Uskomuksen mukaan sateenkaaren päästä löytyy aarre – näin myös Saariselällä, jossa Paavo Holmisto pyörittää omaa kultakyläänsä Laaniojalla. Sateenkaarenpää käsittää kelokammin, keittokatoksen, jokivarressa nököttävän saunan sekä kullankaivajien yöpymistarpeisiin rakennetut neljä pientä majaa. Sateenkaarenpäässä käy sekä päiväturisteja että niitä, jotka viipyvät Laaniojalla pidempäänkin kullan toivossa. Kesäisin alueella asuu noin 300 vuokralaista, jotka kaivavat yleensä viikon kerrallaan.

  Sateenkaarenpäässä ei mikään tule ilmaiseksi. Kullankaivajan työvälineinä ovat vain lapio ja ämpäri: lapiolla kaivetaan joen törmäältä soraa ämpäriin, josta se tyhjennetään puiseen ränniin, jossa juoksee jääkylmä Laaniojan vesi. Sora huuhtutuu veden mukana ränniä alas, ja isommat kivet pestään tiskiharjalla mahdollisen kulta-aineksen irrottamiseksi. Kaikkein hienojakoisin maa-aines, johon kulta yleensä on tarttuneena, kerääntyy rännin päässä oleviin rihleisiin, josta se kerätään päivän päätteeksi vaskooliin huuhdottavaksi. Kaivamisesta kipeytyneiden lihasten ja käsiin muodostuneiden rakkojen lisäksi turistille saattaa jäädä kotiin viemisiksi muutama kultahippu, mutta todennäköisimmin vaskooliin tarttuu erilaisia korukiviä, jotka usein ovat kultaa arvokkaampia.

  Talvisin Sateenkaarenpäässä voi vaskata kesällä talteen otettua maata. Paikalle pääsee joko hiihtäen, omalla kelkalla tai järjestetyillä kelkkakyydeillä. Talvituristeille avotuliyöpyminen taivasalla saattaa olla koko kaivuureissun kohokohta.

Ivalojoelta se alkoi

  Lapista löytyi lupaavasti kultaa Ivalojoelta vuoden 1868 syyskesällä. Rahapajanjohtaja Johan Konrad Lihr löysi koko kesän jatkuneen etsintäretken päätteeksi Ivalojoen Nulkkamukasta hyvän esiintymän, ja sen perusteella syntyi Suomen ensimmäinen kultaryntäys. Senaatti antoi asetuksen kullanhuuhdonnasta, ja sen jälkeen Lappiin saapui kullankaivajia kaikkialta Suomesta ja jopa maan rajojen ulkopuolelta. Suurimmillaan kaivajien määrä oli vuonna 1871, jolloin omaa onneaan Lapin maaperästä kaivoi noin 500 miestä.

  Lemmenjoki on ehkä maamme parhaiten tunnettu kulta”kaivos”, mutta kultakuume Lemmenjoella koettiin vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun sodasta palanneet nuoret miehet lähtivät kokeilemaan onneaan Lapin kultamaille. Monet näistä toisinaan uhkarohkeistakin seikkailijoista jäivät Lappiin koko iäkseen ja heistä syntyivät sellaiset kuuluisat kultalegendat kuten Yrjö "Karhu" Korhonen, Niilo "Nipa" Raumala, Heikki "Kultasilmä" Kokko, Kullervo "Kone" Korhonen ja Jalmari Hepo-oja.

Vinkkejä vaskaukseen

  Vaskoolilla huuhtominen perustuu kullan suureen ominaispainoon: puhdas kulta on seitsemän kertaa painavampaa kuin sora ja hiekka. Kulta painuu näin ollen ensimmäisenä vaskoolin pohjalle ja myös pysyy siellä varsin hyvin.

  Vaskoolimalleja on useita. Valintaan vaikuttavat mm. vaskaustyyli, huuhdottavan maan laatu ja henkilökohtainen mieltymys. Perinteinen, laakea malli on Lapin kultamailla yleisin vaskoolimalli.

  Vaskoolia ei tule täyttää maa-aineksella aivan täyteen, sillä kun se upotetaan veteen, osa kullasta saattaa karata reunojen yli. Aluksi vaskoolissa olevaa materiaalia möyhitään käsin, jotta se kastuu.

  Vaskoolia ravistellaan veden alla vaakatasossa sivuttain, eteen ja taakse. Tällöin maa-aines kastuu kokonaan ja kulta painuu pohjalle. Vaskoolissa pitää olla koko ajan riittävästi vettä.

  Riittävän ravistelun jälkeen (noin parikymmentä kertaa) vaskoolin asentoa muutetaan ja sitä kallistetaan varovasti eteenpäin työnnellen loivassa kulmassa veteen. Liikkeet ovat lyhyitä. Vesi vie mukanaan pinnalla olevaa kevyttä, arvotonta ainesta. Näkyvimmät hiput voi tässä vaiheessa poimia esimerkiksi pinseteillä.

  Loppuhuuhdontaa kutsutaan perien katsomiseksi. Silloin erotellaan pienimmätkin kultahiput jäljelle jääneestä aineesta. Vaskooliin otetaan vähän vettä ja sitä pyöritellään vaskoolia varovasti kallistelemalla. Kultahiput jäävät loppupäähän eli perälle.

Tiesitkö tämän?

Lapin kullan huuhtojat ovat nimenneet erikokoiset kultahiput pienimmästä isoimpaan:
Hengetön
Saivare
Täi
Lutikka
Russakka
Isomus



Tekstin kirjoittiMatleena Ikonen


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »