Nro 4-2011
Luokittelu: Aina ; 
Avainsanat: pääkirjoitus, Päätoimittajalta, Ahti Oksman

Päätoimittajalta

  Syksyn ensimmäistä pääkirjoitusta kirjoittaessani ulkona on kaunis auringonpaiste ja lämpöä reilusti yli 20 astetta. Kuitenkin ilmassa on syksyn merkit. Putoilevat puiden lehdet, taivaalla kiertelevät muuttolintuparvet ja lyhenevät päivät viestivät selvästi syksyn saapumisesta. Syksyllä yrittäjät pohtivat mennyttä sesonkiaikaa.

  Vilkkain kesäsesonki maassamme kestää parhaimmillaankin juhannuksesta elokuun loppuun. Tänä aikana yrittäjän olisi tehtävä suuri tai peräti suurin osa koko vuoden liikevaihdosta. Kesän sää vaikuttaa ratkaisevasti yrityksen taloudelliseen lopputulokseen.

  Päättymässä oleva kesä jää historian lehdille yhtenä lämpimimmistä kesistä miesmuistiin. Lomalaiset toivovat aina kauniita ilmoja, mutta kaikki eivät ole jatkuvasta helteestä mielissään. Moni matkailuyritys ei saavuttanut asetettuja kävijätavoitteita, sillä kulunut kesä oli liian lämmin. Hellepäivinä matkailijoiden oli mukavampaa vilvoitella rannoilla ja terasseilla kuin kierrellä kuumissa sisäkohteissa.

  Toisen voitto on usein toisen tappio. Lämpimät ja kauniit säät suosivat ravintoloita, kahviloita ja niin sanottuja terassikohteita, kun taas käyntikohteet, kuten museot ja muut ”sisäkohteet”, jopa jotkut erikoisliikkeetkin, kärsivät kävijäpulasta. Luonnollisesti tilanne on sama myös toisin päin: Sateinen ja kylmä sää verottaa ravintoloiden ja terassikohteiden kävijöitä, mutta suosii em. kaltaisia käyntikohteita. Säiden vaikutus myyntiin voi vaikuttaa jopa 10 -20 %, joten sillä on suuri merkitys kesän taloudelliseen lopputulokseen.

  Mikäli tuloja ei tule, on karsittava menoista. Suurin menoerä on palkkakustannukset, mutta miten niistä tingitään? Kesähenkilöstön määrä on ratkaistava jo aikaisin keväällä, ja heidät on perehdytettävä työhön ennen sesongin alkua. Henkilöstöä on otettava riittävästi, jotta palvelu pelaisi suotuisillakin ilmoilla, sillä ruuhka-aikoina keikkahenkilöstöä ei ole saatavissa. Kesätyöntekijöitä ei voisi ottaa liikaakaan, sillä hiljaisempina aikoina henkilöstöä ei voi panna pois. Siinä on yrittäjän jokakesäinen ongelma.

  Mistä sitten saadaan tarvittava jousto? Tietysti yrittäjältä itseltään! Jos henkilöstöä on liian vähän, tekee yrittäjä puuttuvien työtekijöiden työt omien töittensä lisäksi. Jos taas henkilöstöä on liikaa, maksaa yrittäjä menetykset omasta lompakostaan. Niin yksinkertaista se yrittäminen on.

  Syksyn tullen yrittäjällä on vihdoin aikaa hengähtää. Hän on lomansa ansainnut.



Tekstin kirjoittiAhti Oksman


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »