Nro 3-2011
Luokittelu: Varsinais-Suomi, Satakunta ;  Nähtävyydet ;  Luontokohteet ;  Museot, kirkot ;  Kesä ; 
Avainsanat: Kemiönsaari, Sagalund, ulkomuseo, Nils Oskar Jansson, Villa Sagalund, Sagalundgården, rosario


Sagalundin puutarhassa voi istahtaa ihailemaan ympäröivää kauneutta.

Sagalund – ruusuinen satulehto

Sagalundin museo sijaitsee Kemiönsaaren Vretan kylässä. Opettaja Nils Oskar Jansson perusti puutarhan vuonna 1886 Vretan kansakoulun yhteyteen. 


  Jo lapsuudesta lähtien Janssonin ehdoton ihastus oli suuri ruotsalainen kasvitieteilijä Carl von Linné, jonka kirjoittamaa kirjallisuutta Jansson keräsi elämänsä aikana huomattavia määriä. Hän vieraili myös Linnén maatilalla Hammarbyssä Uppsalassa. Suurta puutarhainnostustaan Jansson sovelsi koulutyöhönsä jo 1880-luvulla. Oppilailla oli omat kukka- ja kasvimaat, joita he hoitivat kotoa tuoduilla pienillä puutarhavälineillään. Vuosittain toukokuun 1.päivänä pidettiin ”katsastus”, jossa rivissä seisten jokainen oppilas esitteli omat työvälineensä. Näistä ajoista Sagalundin puutarhassa muistuttaa ns. koulupuutarha.

  Sagalundin pääopas Jarmo Kujala tietää kertoa, että vuonna 1900 Jansson perusti koulun yhteyteen kotiseutumuseon. Sagalundin museo on maamme vanhin ulkoilmamuseo. Museossa on nähtävissä Suomen ruotsinkielisen rannikkoseudun talonpoikaista kulttuuria ja rakennusperinnettä. Alueen 26 rakennuksessa voi nähdä torppareiden, säätyläisten ja talonpoikien elinolosuhteita aina 1750- luvulta alkaen.

  – Museon alueella on muun muassa koulu, museo, puisto ja Kemiön Nuorisoseuran omistama seurantalo, luettelee Kujala. Alueelta löytyy myös tyypillinen talonpoikaistalo viljelmineen, humalatarhoineen, lammasaitauksineen ja kanoineen sekä entisajan lääkekasveineen.

  Puutarhassa esillä on kolme eri aikakautta, joista vanhin on nähtävissä 1790-luvulta olevan Käräjätalon ympäristössä. Puutarhan yhteydessä oleva ryytimaa oli siihen aikaan vain säätyläisillä.

  Villa Sagalund valmistui vuonna 1911 Nils Oskar Janssonin ja hänen opettajakollegansa Adèle Wemanin yhteiseksi eläkeasunnoksi. Tätä rakennusta ja vanhaa pedagogiota ympäröivät 1900-luvun alun tapaan perennaistutukset, kymmenet sipulikasvit ja koristepensaat. Talon puutarhaan on pyritty hankkimaan juuri ne vanhat lajikkeet, jotka on mainittu Janssonin muistiinpanoissa.

  Nykyinen päärakennus, Sagalundgården, toimi aikaisemmin Vrethallan emäntäkouluna. Sen ympärille on istutettu 1950–1960-luvun puutarha viiniköynnöksineen, perennapenkkeineen, luumupuineen ja marjapensaineen. Puutarhaan on istutettu myös vanhoja omenalajikkeita kuten Kaneli, Åkerö ja Antonovka.

  Sagalundin rosariossa on arviolta 120 ruusulajiketta. Monet alueen yksityishenkilöistä ovat antaneet sinne ruusuntaimia omista erikoisista ruusulajeistaan. Huomattavan lahjoituksen teki turkulainen ruusumatami Toini Grönqvist lahjoittaen Sagalundiin lukuisia kulttuurihistoriallisesti kiinnostavia lajeja, joista monet ovat peräisin jopa keskiajalta.

  Sagalundin puutarhaa kehitetään ja rekonstruoidaan Nils Oskar Janssonin aikakauden mukaiseksi piirustusten, muistiinpanojen ja valokuvien avulla. Alueesta on kehittymässä miellyttävä ja rikastuttava kokemus puutarhan lähihistoriasta kiinnostuneille.

  Sagalundgårdenissa sijaitsevassa kahvila ja lounasravintola Café Adélessa tarjolla on kotitekoisia kahvileipiä ja pikkuleipiä 1910-luvun henkeen sekä lounaaksi maittavaa kotiruokaa.



Tekstin kirjoittiAhti Oksman


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »