Nro 3-2011
Luokittelu: Varsinais-Suomi, Satakunta ;  Alue-esittelyt ;  Tapahtumat ;  Nähtävyydet ;  Museot, kirkot ;  Aina ;  Kesä ; 
Avainsanat: Varsinais-Suomi, Taivassalo, Viiasten kartano, Taivassalon kirkko, Silakrysäys, Pionien koti


Kuva: Kari Hirvo

Taivassalo -
meren partaalle
syntynyt

Suomen historia alkaa Taivassalosta, jota ei ole koskaan perustettu, vaan se on ollut olemassa aina. Jo viikingit purjehtivat sen vesillä, mutta kunnan syntyvuotena pidetään kuitenkin vuotta 1155, jolloin piispa Henrik kastoi väkeä Viiasten kartanon lähteellä.


Pimeitä pulloja Helsingistä?

  Nykyään merellinen Taivassalo koostuu 181 saaresta ja sillä on merenrantaa yli 300 kilometriä. Huikeita merimaisemia voi ihailla muun muassa ajellessaan 500 metriä pitkällä Kaitaisten sillalla.

  Ruotsi-Suomen aikaan, ja aina 1910-luvulle asti, Taivassalo oli tuhansien saarien hallintopitäjä. Taivassalon Helsingin kylä sijaitsee kuningatar Kristiinan määräämän Suuren Postitien varrella, jonka kautta Tukholman ja Turun välinen posti kulki lähes 300 vuotta. Helsinkiin oli muuttanut meren länsipuolelta ruotsalaisia uudisasukkaita Hälsinglandista.

  Helsingin kylää kutsuttiin myös Pimiäkulmaksi, mikä myöhemmin on selitetty johtuvan hitaasta sähköistymisestä tai sitten kieltolainaikaisista pimeistä pulloista. Taivassalossa kuuleekin kiehtovia kertomuksia, jotka käsittelevät historiaa, merenkulua ja kovaa elämää saariston luodoilla. Tarinat suurista kalasaaliista, mahtavista aatelissuvuista, laivojen rakentamisesta sekä sodasta ja rakkaudesta tempaavat mukaansa.

Viiasten kartano

  Vanhaan kartanomiljööseen pääsee tutustuman Viiasten kartanossa, jossa on yli 40 vuotta toiminut Taivassalon museo. Viiasten kartano sai alkunsa, kun aatelismies Anders Garp sai 1370-luvulla Wiialan kylän maat haltuunsa. Garp-Karpelainen-Carpelan suvun hallussa kartano oli aina vuoteen 1796 asti. Nykyisen päärakennuksen rakennutti vuonna 1779 Gustav Malm, jonka vaimo oli syntyjään Carpelan. Viiasten kartanossa on yöpynyt muun muassa Ruotsin kuningas Kustaa IV Adolf.

  Taivassalo-Seuran ylläpitämässä museossa on monipuolinen, yli 8 500 esineen kokoelma, joka on sijoitettu Viiasten kartanon päärakennukseen ja siihen liittyvään työväenasuntoon sekä näyttelyhalliin. Esineet liittyvät rakennusten sisustuksiin, perinteisiin elinkeinoihin sekä paikalliskulttuuriin ja -historiaan. Kartanossa on myös vaihtuvia teema- ja taidenäyttelyitä. Alueella sijaitsevassa kaluvajassa on erilaisia työvälineitä ja pajarakennuksessa toimiva paja entisajan sepän työkaluineen. Väentuvassa on museokahvio ja myymälä. Viiasten kartano on avoinna kesäisin ja muina aikoina ryhmille tilauksesta.

Henkeäsalpaavan kaunis kirkko

  Taivassalon kirkko on vanhin kolmesta Pyhälle Ristille omistetuista, Suomen keskiaikaisista kivikirkoista. Se on myös ensimmäisiä, joissa kaikkiin pintoihin on tehty kuvallinen maalaus. 1460-luvun lopulla kirkon holveihin ja seinäpintoihin tehtiin Pietari Henrikinpojan johdolla kalkkimaalaukset, joiden aiheet on otettu Kristuksen elämästä ja pyhimyslegendoista. Lisäksi maalauksiin sisältyy suuri määrä yksittäisiä apostoleja, profeettoja sekä vertauskuvia ja moraliteetteja. Kuvaesityksiä rajaavat kasviornamentiikka ja sabloninauhat. Mukana on myös lukuisia vaakunakuvia.

  Taivassalon kirkon keskiajan alttarikaappi ja puuveistokset luovutettiin vuonna 1890 Suomen kansallismuseolle, mutta alttarin yläpuolella, kuori-ikkunan edessä on edelleen korkealuokkainen triumfikrusifiksi. Se on yksi Suomen vanhimmista ja parhaiten säilyneistä krusifikseista ja kuuluu Suomen kansallisaarteisiin. Myös kirkon urut ovat vaikuttavan näköiset. Urkujen upea ja Suomen oloissa harvinainen rokokoo-julkisivu on säästynyt vuodelta 1767, vaikka urut onkin uusittu useampaan kertaan.

Graniitinluja silakkapitäjä


  Taivassalo on kuuluisa punaisesta graniitistaan, joka on suosittu kivilaji monenlaisessa käytössä aina pöytätasoista hautakiviin. Silakkaa pyydetään Taivassalon vesiltä siinä määrin, että kunta kutsuu itseään silakkapitäjäksi. Kalastajia Taivassalossa on eniten koko Saaristomeren alueella ja silakka on ollut siellä kautta aikain tärkein pyyntikala. Herkulliset taivassalolaiset silakkajalosteet on palkittu useilla valtakunnallisilla silakkamarkkinoilla. Rysäsilakka on antanut nimensä myös taivassalolaiselle kesätapahtumalle, Silakrysäykselle, jota vietetään aina heinäkuun ensimmäisenä lauantaina.

Pohjoismaiden laajin pionivalikoima

  Pionien Koti on aito pionikeidas, joka on noussut yhdeksi Varsinais-Suomen suosituimmista kevät-kesän puutarhakäyntikohteista. Myös tavalliset puutarhanharrastajat ovat löytäneet tiensä Pionien Kotiin. Pionitaimien ohella Pionien Kodista saa kesäkukkia ja muita perennoja, joita asiakkaat hakevat varsinkin alkukesästä. Vielä heinäkuussa monet mökkiläiset saapuvat lomille tulleessaan hakemaan kesäkukkia kesämökin kaunistukseksi.

  Pionien Kodissa nähtävänä on Pohjoismaiden laajin pionivalikoima. Lajikkeita on toista sataa erilaista, ja vuosittain mukaan otetaan muutamia uutuuksia joiden jäädessä taas pois. Aina löytyy ihmeteltävää myös pitkälle edenneille pioniharrastajille, sillä joukossa on todellisia harvinaisuuksiakin. Suoramyynnin lisäksi pionitaimia myydään eri puutarhatapahtumissa sekä internetin välityksellä, vaikka pääosa taimista menee tukkumyyjille.

  Pionien Koti on sopiva kohde myös erilaisten kerhojen ja yhdistysten kesäisille bussiretkille. Erityisen mukavaa on, että sisäänpääsymaksua ei ole, ja ryhmille etukäteen tilattava opastuskin on maksuton.



Tekstin kirjoittiEeva Oksman


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »