Nro 3-2011
Luokittelu: Varsinais-Suomi, Satakunta ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ;  Teatterit, orkesterit ;  Museot, kirkot ;  Aina ;  Kesä ; 
Avainsanat: Varsinais-Suomi, Paimio, Paimion sairaala, Alvar Aalto, Paimion Sähkömuseo, sähkömuseo, Paimion kesäteatteri, kesäteatteri, Myrskyluodon Maija


Paimion sairaala. Kuva: Paimion kaupunki

Inhimillistä arkkitehtuuria

Paimion tunnetuin rakennus ― kansainvälisestikin kuuluisa Paimion sairaala ― suunniteltiin suurella sydämellä.


  Länsirannikolla, kuuluisan Kuninkaantien varrella, sijaitsevan kymmenen tuhannen asukkaan Paimion kaupungin suurena ylpeydenaiheena on kansalliseksi kulttuurimaisemaksikin nimetty Paimionjokilaakso, jossa maisemia elävöittävät laajat viljelyalueet, pikkukylät ja komeat kartanot peltoineen.

  Parhaiten Paimio tunnetaan kuitenkin Alvar Aallon suunnittelemasta vuonna 1933 valmistuneesta parantolasta, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Se tunnetaan nykyään Paimion sairaalana.

  Parantolassa hoidettiin varsinaissuomalaisia, pääasiassa aikuisia, tuberkuloosi- eli keuhkotautipotilaita noin viidenkymmenen kunnan alueelta. Sairaalan 286 potilaspaikkaa tulivat kovaan tarpeeseen, sillä tuberkuloosi oli Suomessa maailmansotien välisenä aikana yleinen sairaus. Maahan perustettiin samoihin aikoihin useita muitakin hoitolaitoksia. Paimion parantola erosi niistä kuitenkin merkittävästi.

  ― Tuberkuloosipotilaat viettivät sairaalassa tavallisesti pitkiä aikoja ― kuukausia tai jopa vuosia. Siksi Alvar Aalto halusi painottaa suunnittelussa erityisesti potilaiden viihtyvyyttä, Paimion kulttuuriasiainhoitaja Jouni Lehtiranta kertoo.

  Toisin kuin muut sairaalat, jotka 1920-luvun lopulla olivat laatikkomaisia pitkiä nelikerroksisia rakennuksia, Paimion sairaala muodostui neljästä rakennussiivestä, jotka oli yhdistetty toisiinsa porrasosaston kautta. Tällä tavoin eri toiminnot oli jaettu omiin yksiköihinsä, minkä ansiosta potilaat saattoivat nauttia rauhasta potilassiivessään yleisten toimintojen aiheuttaman melun puuttuessa.

  Sairaalaan toi viihtyvyyttä myös runsas värienkäyttö sekä suuret ikkunat, jotka avautuivat etelään päin päästäen sisälle mahdollisimman paljon luonnonvaloa. Potilashuoneissa ikkunat sijoitettiin riittävän alas jotta asukkaat pystyivät maatessaankin näkemään ulos. Käyttäjänäkökulma huomioitiin kaikessa kalustusta myöten.

  ― Alvar Aalto suunnitteli sairaalaan lukuisia huonekaluja ja valaisimia. Niistä tunnetuin on Paimio-tuoli, jonka asennon hän suunnitteli keuhkojen kannalta mahdollisimman otolliseksi, Lehtiranta kertoo.

Mäntymetsän keskellä

  Lukuisat tarkkaan harkitut yksityiskohdat lisäsivät asukkaiden viihtyvyyttä, mutta pyrkivät myös aktivoimaan heitä toimintaan.

  ― Portaikon porrasväli esimerkiksi tehtiin tavallista matalammaksi jotta potilaiden olisi helppo kiivetä rappusia ylös. Tämän tarkoituksena oli kannustaa heitä valitsemaan hissin sijasta portaat ylempiin kerroksiin noustessaan, Lehtiranta sanoo.

  Tuberkuloosin pääasiallisia hoitokeinoja 1930-luvulla olivat raitis ilma ja hyvä ruoka, sillä tautiin ei ollut vielä tuolloin keksitty lääkettä.

  ― Potilaat vietiin Paimiossa päivittäin kolme kertaa suurelle 120-paikkaiselle kattoterassille hengittämään raitista ilmaa. Parantolat myös sijoitettiin mäntymetsikön keskelle, mikä perustui yleiseen ajatukseen, jonka mukaan männyt luovuttavat ilmaan keuhkojen kannalta suotuisia ainesosia, Lehtiranta kertoo.

  Tyylipuhdasta funktionalismia edustava Paimion sairaala oli Alvar Aallon ensimmäinen merkittävä suunnittelutyö ja muodostui hänen urallaan läpimurroksi. Tänä päivänä se on kansainvälisesti tunnettu nähtävyys, joka houkuttelee paikkakunnalle vuosittain tuhansia turisteja. Paimion sairaala on toiminut vuodesta 1987 saakka osana Turun yliopistollista sairaalaa.

Sähköä joesta

  Paimion kaupungin halkaisevalla noin 110 kilometrin pituisella Paimionjoella on ollut historian saatossa suuri vaikutus paikkakuntalaisten elämään. Joki on valuma-alueeltaan ja virtaamaltaan Saaristomereen laskevista joista suurin.

  Vesivoiman tarjoamat mahdollisuudet tiedostettiin Suomessa jo 1800-luvun lopulta alkaen. Paimiossa vesivoima valjastettiin käyttöön vuonna 1916, kun joen yläjuoksulle perustettiin ensimmäinen voimalaitos. Myöhemmin rakennettiin vielä kaksi muuta voimalaitosta.

  ― Muun muassa Turun raitiovaunut kulkivat 1920-luvulla Paimionjoesta tuotetulla sähköllä, Jouni Lehtiranta mainitsee esimerkin.

”Uusia” keksintöjä

  Paimion ja samalla koko Suomen sähköiseen menneisyyteen voi tutustua Paimion Sähkömuseossa, missä on kuvattu sähkön tuottamisen, jakelun ja käytön vaiheita eri aikakausina. Esillä on muun muassa monia ”uutuuksia” ― kotitalouslaitteita jotka olivat aikanaan merkittäviä keksintöjä, mutta joita moni nykyajan ihminen pitää itsestäänselvyyksinä.

  ― Esimerkiksi 1920-luvulla tulivat ensimmäiset pölynimurit, radiot ja leivänpaahtimet ja 1940-luvulla pulsaattoripesukoneet, jotka pesivät pyykin, mutta eivät vielä lingonneet, Lehtiranta kertoo.

  Kokoelmasta löytyy myös lukuisia erikoisuuksia, kuten vuoteenlämmitin ja kravatin silityslaite.

  Paimion Sähkömuseo sijaitsee kaupungin keskustassa kauppias C.A.Hallmanin 1800-luvun lopulla rakennuttamassa komeassa kivirakennuksessa. Se on avoinna yleisölle kesäkuun alusta elokuun loppuun sekä muulloin sopimuksen mukaan. Museon yhteydessä toimii Museopuoti ja Holvikahvila.

Myrskyluodon tarina

  Paimion Kesäteatterissa nähdään ensi kesänä rakastettu musikaali Myrskyluodon Maija, jonka elämänmakuisessa tarinassa korostuu kunnioitus ihmisiä ja luontoa, erityisesti merta, kohtaan. Musikaali kertoo saaristomeren asukkaiden ankarasta elämästä sekä heidän lannistumattomasta taistelustaan luonnonvoimien keskellä. Musikaalin tapahtumia siivittää Matti Puurtisen säveltämä musiikki, joka esitetään elävän orkesterin säestämänä.



Tekstin kirjoittiSuvi Roselli


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »