|
 |
|
Nro 2-2011 |
|
|
Luokittelu: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ; Alue-esittelyt ; Nähtävyydet ; Museot, kirkot ; Aina ; Kesä ;
Avainsanat: Pohjois-Pohjanmaa, Taivalkoski, Kalle Päätalo, Kallioniemi, kotimuseo, Päätalo-keskus, Päätalo-instituutti
|
|
|
|
|
|
Kallioniemi, kirjailija-professori Kalle Päätalon lapsuudenkoti, toimii alkuperäisasussaan kesäisin museona. Taivalkosken kunta lunasti Kallioniemen Päätalon perikunnalta ja säilytti myös alkuperäisen irtaimiston. Kuva: Maija-Liisa Halonen
|
| Kalle Päätalon perintö elää Taivalkoskella |
Koillismaalla sijaitseva Taivalkoski on tullut tunnetuksi erityisesti
kirjailija, professori Kalle Päätalon syntymäkuntana. Omasta pojastaan
ylpeä Taivalkoski vaalii Päätalon perinteitä, jotka elävät vahvoina niin
matkailu- kuin kulttuuritoiminnassa.
|
Kirjoista tuttu Kallioniemi
Kalle Päätalo kuvaa tuotannossaan elävästi kotiseutuaan – Taivalkosken ja Koillismaan seudut ovat tulleet tuhansille lukijoille tutuiksi erityisesti Koillismaa- ja Iijoki-sarjoista. Kirjoista tutuksi on tullut myös Taivalkosken nykyinen matkailuvaltti Kallioniemi – Päätalon lapsuudenkoti Taivalkosken Jokijärven rannalla.
Kalle Päätalon isä, Hermanni Päätalo osti noin 20 hehtaarin suuruisen Kallioniemen perheensä kotipaikaksi vuonna 1922. Tilalla ei tuolloin ollut yhtään rakennusta, joten Hermanni osti järven toiselta puolen meijerikamarin, jonka hän purki ja uitti hirret järven yli Kallioniemeen. Kymmenhenkisen perheen koti käsitti köökin ja asuinhuoneen, joissa asuttiin kymmenisen vuotta. 1930-luvun alussa talon toiseen päähän rakennettiin uusi pirtti, jolloin perhe muutti kokonaan uudelle puolelle ja vanha asunto jäi kesäkäyttöön.
Kallioniemessä asuttiin vakituisesti vuoteen 1970 asti, jolloin Kallen äiti Riitu muutti tyttärensä luokse asumaan. Kalle oli jo tuolloin aloittanut Iijoki-sarjan kirjoittamisen, ja koska kirjailija tyylilleen uskollisena oli kertonut melko yksityiskohtaisesti Kallioniemen sijaintipaikan, innokkaat lukijat alkoivat hakeutua polkuja pitkin Kallioniemen pihapiiriin. Vieraat eivät sentään tulleet taloon sisälle vaan kurkkivat ikkunoista sisään. He kurkkivat myös saunan ikkunoista kun talonväki oli saunomassa.
Kodista museoksi
Vuonna 1986 sisarukset päättivät myydä Kallioniemen siten, että alue asuin- ja muine rakennuksineen tarjottiin Taivalkosken kunnalle ja kaikki sisarukset saivat kukin rantapaikan Kallioniemen ympäriltä. Taivalkosken kunta korjasi rakennukset hyvään kuntoon ja säilytti alkuperäisen irtaimiston. Joitakin esineitä on tullut myös Kalle Päätalon kodista Tampereen Kirvestieltä. Kallioniemessä on nähtävänä mm. Kalle Päätalon reppu ja salkku sekä erilaisia työ- ja tarvekaluja.
Vuonna 1990 perustettiin Kallioniemi-Säätiö, jossa Taivalkosken kunta on yksi perustajajäsenistä. Säätiön perustamisen yhteydessä kunta luovutti Kallioniemen säätiön omistukseen, ja siitä lähtien tilalla on ollut kesäisin museotoimintaa. Kallioniemi on päässyt myös valkokankaalle, sillä siellä on kuvattu useita Kalle Päätalon kirjoihin pohjautuvia elokuvia kuten Elämän vonkamies, Nuoruuteni savotat ja Päätalo.
Kallioniemessä vuosittain vierailevat 5000–6000 kävijää osoittavat, että Kalle Päätalo, niin henkilö kuin hänen tuotantonsa, kiinnostavat suomalaisia edelleen. Kaikki kävijät eivät kuitenkaan ole Päätalo-faneja, vaan kävijöissä on paljon myös niitä, jotka haluavat tutustua 1920–1950-lukujen elämänmenoon Koillismaalla. Alkuperäisessä asussaan säilynyt Kallioniemi onkin valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, ja museovirasto valvoo, että se säilyy hyvässä kunnossa myös tulevaisuuteen.
Kallioniemen kotimuseo on avoinna kesä-syyskuussa lähes päivittäin, ja muina aikoina museossa voi vierailla sopimuksen mukaan. Kallioniemen oppaat kertovat paikallisella murteella talon historiaa ja tarinoita taivalkoskelaisten ihmisten elämästä. Museossa pääseekin aistimaan tunnelmaa tavasta, jolla Jokijärvellä ja muualla elettiin 1920-luvulta aina näihin päiviin saakka. Kallioniemessä on myös museomyymälä.
Tuhansia tarinoita Päätalo-keskuksessa
Vuonna 1998 Kalle Päätalo lahjoitti Kallioniemi-Säätiölle arkistonsa ja toivoi, että se sijoitettaisiin hänen syntymäpitäjäänsä Taivalkoskelle. Kallen kuoleman jälkeen vuonna 2000 hänen vaimonsa Leena lahjoitti säätiölle lisäksi Kallen työhuoneen esineet sekä muuta materiaalia, kuten 2500 Kallen kirjastoon kuulunutta kirjaa.
Kirjailijan perinnön vaalimiseksi Taivalkoskelle rakennettiin vuonna 2009 Päätalo-keskus, johon Kalle Päätalon työhuone rakennettiin tismalleen samanlaiseksi kuin se oli ollut Tampereella, Kirvestie 22:ssa sijaitsevassa rintamamiestalossa. Näköistyöhuoneen ja näyttelyn tavoitteena on syventää Kalle Päätalon henkilökuvaa, kertoa suomalaisen kansakunnan historiaa 1900-luvulta sekä tuoda esille ja säilyttää koillismaalaista murretta.
Näköistyöhuoneen ympärille on rakennettu vitriini- ja valokuvanäyttely, joka vaihtuu vuosittain heinäkuussa Päätaloviikon alkajaisiksi. Tänä vuonna 4.7. avautuvan näyttelyn teema on "Lukija, kirjailija Kalle Päätalo" Päätalo-instituutin 20-vuotisen taipaleen kunniaksi. Uudessa näyttelyssä esitellään Kallelle tärkeitä kirjoja sekä kerrotaan hänen kirjailijauransa taipale Koillismaan savotoilta koko kansan kirjailijaksi valokuvin ja esinein. Myös se Kallelle kaikkein tärkein kirja, Mika Waltarin ”Aiotko kirjailijaksi”, on nähtävillä seuraavassa näyttelyssä.
Monipuolisen kulttuurin koti
Kalle Päätalon näköistyöhuoneen ja näyttelyn lisäksi Päätalo-keskuksessa on taidenäyttelytila sekä Professori Kalle Päätalon Arkisto, Satuarkisto ja Kulttuuriperinteen digiarkisto. Keskuksessa vaalitaan Päätalon perinnettä ja kunnioitetaan kirjoittamista, sillä siellä järjestetään sanataiteen opetusta, kirjoittajakoulutusta sekä kaksi valtakunnallista kirjoituskilpailua vuosittain: Napero-Finlandia -sadunkirjoituskilpailu ja Möllärimestari -omakustannekirjoituskilpailu. Päätalo-instituutti järjestää myös monipuolisia kulttuuritapahtumia, kuten erilaisia tilaisuuksia Päätalo-viikolla ja Naperoviikolla. Päätalo-keskus on myös Taivalkosken kirjaston, kulttuuripalvelujen ja kansalaisopiston koti.
Päätalo-keskuksessa järjestetään tilauksesta opastuksia, ja sen kautta voi tilata myös räätälöityjä matkapaketteja Taivalkosken kulttuurikohteisiin. Yksi varteenotettava tutustumiskohde on esimerkiksi Päätalon kirjoistakin tuttu, Suomen vanhin yhä toiminnassa oleva kauppakartano Jalava, jossa voi pistäytyä vaikkapa nauttimassa vanhan pirttikahvilan tunnelmasta. |
|
|
 Matleena Ikonen |
 |
|
|
|
|
|
|
|
