Nro 2-2011
Luokittelu: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ;  Luontokohteet ;  Aina ;  Kesä ; 
Avainsanat: Pohjois-Pohjanmaa, Kalajoki, Hiekkasärkät, Golf, Meriluontokeskus, Plassi, kistu, kaljaasi Aino, Karkkipaja


Hiekkasärkät ilmasta. Kuva: Kalajoki Matkailuyhdistys ry.

Hiekkaa, merta ja tulenpunaisia auringonlaskuja Kalajoella

Hiekkadyynin päältä avautuu huikaiseva maisema. Puhdasta rantahiekkaa niin pitkälle kuin silmä kantaa, rauhallisesti loivaan rantaan vyöryvien aaltojen vaahdossa juoksee lenkkeilijä paljain jaloin. Tulenpunainen aurinko koskettaa kohtaa jossa taivas horisontissa yhtyy mereen. Kalajoen kesäilta hämärtyy myöhään, päivät ovat pitkiä.


Golfia 5000 vuotta vanhalla hiekalla

  Hiekkasärkkien golf-kentän klubilta ja monelta väylältä näkee merelle. Tuntuu, että keskittyminen peliin herpaantuu koska maisema vie huomion.

  – Tietysti meri ja hiekka ovat tällä golf-kentällä pääroolissa, sanoo golfkeskuksen toiminnanjohtaja Esa Takala.

  – Tämä hiekka on ollut täällä 5000 vuotta, joten luonnollisesti olemme tukeutuneet siihen kenttää suunniteltaessa.

  – Myös ilman green cardia voi lajia tulla kokeilemaan harjoituskentälle. Harjoituskentällä on yhdeksän suunnilleen sadan metrin mittaista par 3 -väylää. Ryhmälle me järjestämme vaikka pienen leikkimielisen kilpailun. Koko kauden joka tiistai on senioreille tarkoitettu viikkokisa, jossa on aina paljon innokkaita osallistujia, Takala kertoo ja muistuttaa, että lajin senioriraja on naisilla 50 vuotta ja miehillä 55 vuotta. Pelikausi jatkuu lokakuuhun saakka.

  Hiekan ja meren kohtaamiseen voi tutustua myös Meriluontokeskuksessa. Hiekasta kertovassa erikoisnäyttelyssä perehdytään Kalajoen rannoille tyypilliseen, mutta koko maailmassa ainutlaatuiseen voimakkaaseen maankohoamisilmiöön. Hiekkasärkkien luontopolut lähtevät Meriluontokeskuksen portailta. Osa luontopoluista on helposti kuljettavia leveitä lankkupolkuja. Reittien varsilla on laavuja, tulentekopaikkoja ja lintutorni.

  Pitkiä hiekkarantoja voi katsella mereltä päin lähtemällä tilausristeilyllä 20 kilometrin päässä sijaitsevalle kalastajasaarelle. 1400-luvulla Maakalla muuttui matalikosta saareksi maankohoamisen ansiosta. Saarella on pieni puukirkko ja Ruotsin kuninkaan kalastajille 1700-luvulla määräämä itsehallinto. Karikokous kokoontuu joka kesä Jaakonpäivää edeltävänä sunnuntaina päättämään saaren asioista.

Kohta on markkinat kun putkaa lämmitetään


  Kalajokisuun tuntumassa sijaitseva Plassi on hyvin säilynyt vanha puutalokylä, jolla on pitkät perinteet Kalajoen kaupan, merenkulun, käsityöläisyyden ja sahateollisuuden keskuksena. 1700-luvulla Plassi oli tärkeä Pohjois-Suomen tervakaupan keskus.

  Plassilla kannattaa kurkistaa vanhaan putkaan. Punainen putkarakennus eli kistu on 1700-luvulta. Kylillä sanottiin aikanaan, että ”kohta on markkinat, kun jo kistua lämmitetään”.  Vuosittaiset markkinat järjestetään edelleen lokakuun toisena viikonloppuna. Kistu muutettiin vuonna 1982 Plassin asukkaan, Lauri Tanskan, ideoimaksi ja toteuttamaksi kalastusmuseoksi.

  Plassin pohjoispäässä on Havulan jugend-kartano, sahanjohtaja Oskari Santaholman vuonna 1900-luvun alussa rakennuttama asuinhuvila. Talon kahdessa kerroksessa on 14 huonetta ja alkuperäinen sisustus. Varakkaan porvariskodin palvelusväen elämä avautuu kävijälle mukaansatempaavassa näytelmällisessä opastuskierroksessa, jossa kartanon elämää esittävät sahanjohtajaperheen piiat.

Kyläyhdistys rakentaa purjelaivan


  Plassin kyläyhdistys on kevään aikana loppusuoralla merkittävässä voimainponnistuksessaan: Plassilla rakennetaan 20 metriä pitkää purjelaivaa. Alus on tehty vuonna 1891 Kalajoella rakennetun kaljaasi Ansion piirustusten mukaan. Alkuperäinen Ansio liikennöi 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Kalajoen rannikolla rahdaten tavaraa paikasta toiseen.  Alus on tarkoitus laskea vesille tulevana kesänä. Valmistuttuaan laiva tulee Kalajoen Plassin jokirantaan ja sitä vuokrataan miehistöineen risteilyjä varten.

  Ennen kotiinlähtöä on käytävä ostamassa tuliaiset Kalajoen Tyngän kylältä, Inkeri Vasankarin Karkkipajalta. Inkeri on pyöritellyt pastilleja melkein neljännesvuosisadan ajan. Mustien sokerissa kieriteltyjen salmiakkipastillien veroisia ei saa mistään muualta ja väkevät mentolikurkkupastillit avaavat tukkoisimmankin kurkun ja nenän.



Tekstin kirjoittiAnne Pentti


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »