Nro 2-2011
Luokittelu: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ;  Alue-esittelyt ;  Tapahtumat ;  Aina ;  Kesä ; 
Avainsanat: Pohjois-Pohjanmaa, Siikalatva, turvelentopallo, Piippolan vaarin lastenlaulufestivaali, Maalaiskartano Pihkala

Toimintaa Siikalatvalla


Turvelentopalloturnaus järjestetään Rantsilan Kurunnevalla tänä kesänä 9.7.2011

Ahteria myöten turpeessa

  – Turvelentopallo on voima- ja tekniikkalaji, sanoo Siikalatvan kunnan kehitysjohtaja Aimo Lehmikangas.

  – Ilman huumorimieltä ei tähän lajiin kannata ryhtyä. Kerran kun minulta kysyttiin, millä strategialla kannattaa pelata, niin vastasin, että sillä tavalla että pääsee mahdollisimman äkkiä pois tuolta suosta.

  Rantsilan Kurunnevalla turvelentopalloturnaus on jokakesäinen tapahtuma, joka kerää heinäkuun toisena lauantaina paikalle kymmeniä joukkueita ja puolisentuhatta katsojaa. Huumorimielen lisäksi pelaajilla näyttää olevan tavallista kovempi kunto. Suohon upotaan ajoittain takapuolta myöden, eikä pallon perään pysty hyppäämään tai juoksemaan, koska turpeesta ei kovin nopeasti pääse irti. 

  – Onnella tässä pärjää, jos pallo sattuu osumaan kohdalle, Lehmikangas kiteyttää.

  – Minä pelasin ennen vähän tavallista lentopalloa, joten pelin perusteet olivat hallinnassa, kun aikanaan pääsin turvepallojoukkueeseen. Tätä pelataan rantalentopallon säännöillä.

  Kurunnevan pelipaikka on entistä turpeennostoaluetta. Lentopallotapahtuma on hyvää turvetuotannosta poistuvien soiden uusiokäyttöä, Lehmikangas sanoo.

  – Kentälle on ajettu polttoturvetta, joka aina ennen pelejä jyrsitään ja kastellaan. Myös viereinen Kurun lintujärvi on oiva esimerkki suon uusiokäytöstä. Rannalla kohoaa lintutorni, suokammeja ja kota, johon mahtuu bussilastillinen väkeä tulen äärelle. Lapset pääsevät tapahtuma-alueen laitamilla asustavan Kurunnevan muinaisasukas Turpeisen juttusille, jos vain uskaltavat.

  Turvepallokentän tuntumassa, lintuveden rannalla, lämpenee paikallisen Akkakerhon ylpeys, naisten voimin itse suunniteltu ja rakennettu turvesavisauna. Saunan löylyt ovat pehmeät ja ilma hapekasta. Naisten käden jälki näkyy muuriin muovailluissa kynttilänpaikoissa.

  – Ja kun hyppää lintuveteen, saa vielä kropankin hoidettua, kun jalat uppoavat syvälle järvenpohjan pehmeään suoturpeeseen, kertoo Lehmikangas kokemuksen äänellä.

  Vaikka tapahtumapaikka on Pylsynsaaressa, on turveturnaukseen helppo tulla. Kirkolta on jatkuva linja-autokuljetus ja henkilöautoille on hyvä pysäköintialue, josta kävelymatka on lyhyt. Liikuntarajoitteisille on järjestetty omat pysäköintipaikat.

Popparit laulavat ”Juokse sinä humma”!


  Piippolan Vaarin Lastenlaulutapahtuma on aito lasten laulukilpailu. Kisassa ei hoilata viimeisimpiä diskohittejä vaan osallistujat laulavat oikeita lastenlauluja. Loppukilpailuissa kaikuvat ”Valppain mielin muista sä aina, Kotimaani ompi Suomi ja Intiaanin sotahuuto”. Popparien sarjassa kilpailevat tänä vuonna 8, 9 tai 10 vuotta täyttävät lapset. Hattarat on nuorempien laulajien sarja.

  Lastenlaulutapahtuma on kaksipäiväinen ja se järjestetään Piippolan Opistolla tänä vuonna kolmatta kertaa. Yleisöä viikonlopputapahtumalla on useita tuhansia. Kilpailun lisäksi tapahtumassa esiintyy useita orkestereja ja suosittuja laulajia.

  Siikalatvan Kulttuuri ry järjestää kevään ja kesän aikana nuorille laulajille useita alkukarsintoja eri puolilla Suomea. Myös nauhoitetun esityksen lähettäjät voivat osallistua karsintoihin. Heinäkuun lopulla järjestettävään semifinaaliin valitaan 24 laulajaa, 12 kummastakin sarjasta. Voittajat saavat rahapalkintoja.

  Myös oikean laulajan ura voi alkaa Piippolasta. Kaksi vuotta sitten Popparien sarjan voiton nappasi Iina Kangasharju Pyhäjärveltä. Tämän vuoden helmikuussa julkaistiin 11-vuotiaan Iinan ensisingle Unten Kaivo ja huhtikuussa kauppoihin tulee pitkäsoittolevy, jolla on mukana myös Iinan oma sävellys.

Siikajoen yli vaijerirataa pitkin
 
  Miten käy, kun entisestä kartanonherrasta tulee Renki-Reppana? Aika mukavasti näyttää käyneen, kun katselee Maalaiskartano Pihkalan pihapiiriä Kestilässä. Neljännen polven isäntä, Veijo Riikonen, aloitti perinteisellä Pihkalan tilalla matkailutoiminnan kolmisenkymmentä vuotta sitten. 19 vuotta sitten viimeisetkin lehmät saivat lähteä navetasta ja niiden tilalle mahtuu nyt jopa 250 henkeä juhla-ateriapöytien ääreen.


 
  Kartanonherra Riikonen muuttui omasta tahdostaan rengiksi puoli vuosikymmentä sitten, kun Pihkalassa tehtiin sukupolvenvaihdos. Maaseutumatkailuun erikoistunut agrologi Tarja Hietaharju, joka tuli aikanaan tilalle työharjoitteluun, pyörittää matkailuyrityksen toimintaa. Pihkalan Ratsastuskoulua ja maatilaa hoitavat Riikosen tytär Leena ja hänen miehensä Timo Lötjönen. Tallissa on parikymmentä kilttiä ja säyseää hevosta ja ponia. Ratsastuskoululla on kaksi kenttää ja maneesi huonojen säiden varalle.
 
  Pihkala vaalii vanhoja kestikievariperinteitä, mutta kävijöiden iloksi on tarjolla myös uudempia hurjuuksia: Siikajoen yli voi liitää yli satametristä vaijerirataa pitkin. Entisessä viljasiilossa voivat huimapäät kokeilla taitojaan 7 metriä korkealla kiipeilyseinällä. Jousiammunta onnistuu sekä ulkona että sisäampumaradalla. Kirveenheittokisoja järjestetään sentään ainoastaan ulkotiloissa.
 
Rauhallisempia nautintoja on tarjolla Siikajoella risteilevällä lautalla. Kyytiin mahtuu bussilastillinen väkeä. Lautalla voidaan tarjoilla pientä välipalaa ja kuunnella musikanttien esityksiä.



Tekstin kirjoittiAnne Pentti


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »