Nro 2-2011
Luokittelu: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ;  Alue-esittelyt ;  Tapahtumat ;  Luontokohteet ;  Aina ;  Kesä ; 
Avainsanat: Pohjois-Pohjanmaa, Haapaveden-Siikalatvan seutukunta, Haapavesi Folk Music Festival, Ainalin lintujärvet, Kurunneva, Uljuan tekojärvi, Iso-Ahvenjärvi, Pyhännän Metsätietokeskus


Kuva: Haapavesi Folk ry. / Ari Karjalainen

Kansanmusiikkia ja lintubongausta

Haapaveden kaupungin sekä Pyhännän ja Siikalatvan kuntien muodostama Haapaveden-Siikalatvan seutukunta kuuluu Keskipisteen alueeseen levittäytyen Suomen maantieteellisen keskipisteen ympärille. Seutu houkuttaa erityisesti kulttuuriperinteestä ja luontomatkailusta kiinnostuneita.


Kurssille ja kuuntelemaan

  Musiikki on Haapavedellä keskeisessä roolissa. Vahvasta kanteleperinteestä johtuen kaupunkia on kutsuttu Suomen kantelepitäjäksikin. Tunnetuin kulttuuritapahtuma on Haapavesi Folk Music Festival, joka järjestetään jo 23. kerran. Tänä vuonna Haapavesi Folk Music Festival järjestetään 27.6.–3.7.2011. Uuteen kansanmusiikkiin painottuva festivaali täyttää kaupungin reippaasta musiikista ja iloisista ihmisistä.

  Olennainen osa festivaalia on Folk-kurssi, jonka ympärille koko festivaali alkujaan kehittyi. Haapaveden opistolla pidettävä kurssi tutustuttaa monenlaisiin kansanmusiikin tyyleihin ja soittimiin. Tänä kesänä 25. kurssin monipuolisessa ohjelmassa on muun muassa Amerikan tyylejä, Klezmer-musiikin yhteissoittoa, improvisaatiota puhaltimilla, Balkanin rytmejä ja Suomipolkkaa sekä kansanlauluja ja ääni-improvisaatiota. Opettajia saapuu niin Suomesta kuin ulkomailta. Aiempaa kokemusta harmonisesta laulusta omaavat voivat osallistua erilliselle Antiikin kristillisiä lauluja –kurssille, jossa harjoitellaan harmonista laulua ja äänen syvää ymmärtämistä alan uranuurtajan ja tutkijan, Iegor Reznikoff’in johdolla.

  Haapavesi Folk Music Festivalilla tunnelma on leppoinen ja esiintyjät ja yleisö ovat kuin yhtä suurta perhettä. Kansanmusiikin lisäksi esitetään jazzia, klassista, lastenmusiikkia, tanssia, teatteria, rockia ja viihdemusiikkia. Tänä kesänä folk-festivaaleille saapuu esiintyjiä Bulgariasta, Ruotsista, Sveitsistä, USA:sta, Kreikasta, Espanjasta. Kotimaisista artisteista tulonsa ovat hyvissä ajoin varmistaneet mm. Paleface, Mariska & Pahat Sudet, Piirpauke sekä Piia Kleemola.

Vuonna 2010 folk-festivaaleihin osallistui noin 11 000 kävijää.

Tutustu luontoon


  Haapaveden kirkonkylän pohjoispuolella sijaitseva Ainalin lintujärvet muodostavat suomalaisittain ainutlaatuisen lintujärvikokonaisuuden. Keväällä järvellä voi nähdä samaan aikaan jopa muutamia tuhansia vesilintuja ja kahlaajia. Ainalin alueella pesii säännöllisesti ainakin 48 lintuvesille ominaista lajia ja se on yksi Suomen merkittävimmistä lintujärvistä.

  Siikalatvan pinta-alasta noin 70 % on suota. Myös Kurunnevan lintujärvi on entistä turvetuotantoaluetta. Järven itäpäähän on rakennettu kevytrakenteinen lintutorni, mutta lintujen havainnointi on helppoa myös järven eteläreunaa pitkin kulkevalta tieltä. Järven länsipuolella on toinen katettu kaksitasoinen lintutorni, jonka alemmalle tasolle pääsee myös liikuntarajoitteiset.
Valtatie 4:n varrella kannattaa pysähtyä ihailemaan yli 14 km pitkää ja vajaa 5 km leveää Uljuan tekojärveä komeine patopenkereineen. Tekojärven alue on nykyään virkistyskäytössä.
 
  Pyhännällä sijaitsevan Iso-Lamujärvi on tunnettu hiekkarannoistaan. Sekä Pitkähiedan uimarannalla että Kamulankylän uimarannalla on grillikatokset, pukukopit ja wc:t sekä tilavat paikoitusalueet. Lukuisine saarineen Iso-Lamujärvi soveltuu myös kalastukseen, veneilyyn ja retkeilyyn.

  Pyhännän Iso-Ahvenjärven toiminta-alueelle on rakennettu retkeilijöitä varten savusauna, perinteinen sauna, grilli, kota, puuceet ja kaksi majoitusmökkiä, jotka luovat mainiot puitteet retkeilyyn ja kalastamiseen.

  Alueen monipuoliseen luontoon pääsee oivasti tutustumaan kahdeksan kilometrin mittaisella metsänoppimispolulla. Polun varrella on 27 luontoon, metsänhoitoon ja -talouteen liittyvää teemataulua. Viitoitettu metsänoppimispolku kulkee pääosin helppokulkuisessa, vaihtelevassa kangasmaastossa. Suo-osuuksille on rakennettu pitkospuut helpottamaan kulkua. Reitin varrella on kaksi laavua, joissa on mahdollista yöpyä. Laavujen yhteydessä on tulentekopaikka, käymälä, levähdyspenkkejä ja pöytiä.

  Laaja aluekokonaisuus muodostuu harjumetsistä, lähteistä ja puroista. Metsälammet ovat kirkasvetisiä ja puhtaita, sillä ne saavat alkunsa pohjavedestä. Alueella on eri-ikäisiä männiköitä, jäkälärinteitä, suppia ja erämaalampia. Metsien korpisilla ja lehtomaisilla alueilla eliöstö on erityisen runsasta ja monimuotoista.

  Mikäli luontoretki herätti kiinnostuksen metsiin, lisätietoa on saatavana Pyhännän Metsätietokeskuksesta. Keskuksen Taimesta tuotteeksi -teemalla toteutettu näyttely kertoo metsänhoidosta 2000-luvun Suomessa. Näyttelyn rakenteet on tehty, totta kai, kotimaisesta puusta. Kaikki kuvataulutkin ovat suoraan puulle tulostettuja. Esillä olevista puulajinäytteistä tutuksi tulevat lähes kaikki kotimaiset sekä useat eksoottisemmatkin puulajit.



Tekstin kirjoittiEeva Oksman


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »