Nro 1-2011
Luokittelu: Pirkanmaa, Häme ;  Varsinais-Suomi, Satakunta ;  Nähtävyydet ;  Museot, kirkot ;  Aina ; 
Avainsanat: Turun linna, Kustaa Vaasa, Kaarina Hannuntytär, Katariina Jagellonica, kuningas Eerik, Kaarina Maununtytär, Vääksyn kartano, Liuksialan kartano

Turun linna - värikkäiden ihmiskohtaloiden näyttämö

Turun linnan muurit ovat vuosisatojen varrella kätkeneet sisäänsä niin loistoa kuin dramatiikkaakin.


  Erityisen värikäs vaihe Turun linnalla alkoi 1500-luvun puolivälissä, kun kuningas Kustaa Vaasa nimitti lounaisen Suomen herttuaksi toiseksi vanhimman poikansa Juhanan, joka saapui Turkuun vuonna 1556 jalkavaimonsa Kaarina Hannuntyttären kanssa ja alkoi kunnostaa vanhanaikaista ja rapistunutta linnaa kodikseen.

  Juhanalla ja Kaarina Hannuntyttärellä oli neljä yhteistä lasta ja perhe-elämä kaikin puolin kunnossa. Elettiin kuitenkin poliittisten avioliittojen aikakautta, mistä johtuen Kaarina Hannuntytär sai pian väistyä näyttämöltä, kun Juhana alkoi haaveilla Baltian herruudesta. Tämä mielessään hän avioitui vuonna 1562 puolalaisen prinsessan Katariina Jagellonican kanssa. Kaarina Hannuntytär oli naitettu hieman aikaisemmin Juhanan hyvälle ystävälle.

Loiston aika


  Turun linnan loiston aika huipentui Katarina Jagellonican Turussa viettämään aikaan.

  ― Katariina Jagellonica toi mukanaan Euroopan hovista 59 henkilön seurueen, kokit, palvelijat, musikantit ja katoliset papit, Turun museokeskuksen tutkija Salme Kotivuori kertoo.

  Katarinan myötäjäisiin sisältyi kullattuja astioita, hopeavateja ja kynttilänjalkoja sekä kalliita kankaita ja tapetteja. Katarinan mukanaan tuomat keltaiset turkkilaiset matot olivat luultavasti Suomen ensimmäiset matot, eikä Suomessa ennen Katarinan tuloa ollut tuskin nähty haarukkaakaan.

  Oman lukunsa muodostaa Katarinan ylellinen vaatevarasto. Asuista monet oli koristeltu timanteilla, rubiineilla, smaragdeilla, safiireilla, helmillä ja kultakoristuksilla. Samoja jalokiviä löytyi myös Katarinan koruista, joista arvokkain oli 8000 taalerin arvoinen suurella timantilla, rubiinilla ja helmellä varustettu riipus.

Sodan kourissa


  Loiston aika jäi kuitenkin lyhyeksi, vain kahdeksan kuukauden mittaiseksi, sillä poliittisten suhteiden luominen Puolan hoviin yhdessä muiden seikkojen kanssa kiristi Juhanan ja hänen isoveljensä, hiljattain kuninkaaksi kruunatun Eerikin, välejä siinä määrin ettei yhteenottoa voitu enää välttää. Seurauksena oli veljesten välinen sota, joka käytiin Turun linnan luona vuonna 1563.

  ― Eerikin joukot valloittivat Turun linnan nopeasti. Kun he saivat valloitettua Aurajoen toisella puolella olevan Korppoolaismäen, oli Turun linnan kohtalo sinetöity, sillä ylhäältä ammutut kuulat iskeytyivät linnan muureihin ja rikkoivat niitä. Veljessodan jälkeen linnan kalleudet vietiin Ruotsiin. Osa arvoesineistä tuhoutui kun linnaa pommitettiin ja loput mukaan kelpaavat tavarat sotilaat ottivat ryöstösaaliikseen, Kotivuori kertoo.

  Herttuapari vietiin Ruotsiin, missä he viettivät vanginelämää pääasiassa Gripsholmin linnassa seuraavat kuusi vuotta. Tuona aikana heille syntyi kaksi lasta, Isabella ja Sigismund. Tämän jälkeen veljesten osat vaihtoivat paikkaa. Kuningas Eerikin mielenterveys romahti siinä määrin, ettei hän ollut enää kykenevä hoitamaan kuninkaan tehtäviä. Niinpä Juhana kruunattiin kuninkaaksi ja Eerik suljettiin yhdessä kuningatarpuolisonsa Kaarina Maununtyttären ja heidän yhteisten lastensa kanssa vankilaan, tällä kertaa Turun linnaan.

Vankeus ja kuolema

  Eerik vietti Turussa rajattua, mutta melko mukavaa elämää aina siihen saakka kunnes paljastui, että hän on juoninut Juhanan selän takana haaveenaan palata vielä Ruotsin valtaistuimelle. Tämän seurauksena Eerik vietiin perheineen Ruotsiin. Kaarina Maununtytär erotettiin kuitenkin pian miehestään ja palautettiin Turkuun, missä hän eli tyttärensä Sigridin kanssa Erikin kuolemaan 1577 saakka. Kruununperijänä uhkaava poika Gustav oli 6-vuotiaana ryöstetty äidiltään Turun linnasta ja viety Puolaan.

  ― Eerikin ruumis tutkittiin kuoleman jälkeen ja siitä löytyi arsenikkia. Myrkkyjä käytettiin tosin lääkkeenäkin, mutta tuolta ajalta on peräisin vahva tarina, jonka mukaan Eerik myrkytettiin laittamalla arsenikkia hänen hernekeittoonsa. Olihan vallasta syösty kuningas saanut veljeltään kuolemantuomion, Kotivuori toteaa.

  Näihin värikkäisiin tapahtumiin voi eläytyä vierailemalla Turun linnan kuusikulmaisessa tornissa, missä on esillä huoneen kokoinen Juhana herttuan ajasta kertova pienoismalli. Se esittelee linnan siinä asussa kuin se oli Eerikin joukkojen saapuessa Turkuun juuri ennen veljessotaa. Samassa tornissa on vankiselli, jonne Eerik teljettiin Turun vankeusaikansa viimeisiksi viikoiksi.

Kaarinoiden Kangasala

  Koko Ruotsi-Suomen valtakuntaa kuohuttaneiden tapahtumien jälkeen seurasi hetkeksi hieman seesteisempi aika. Kustaa Vaasan jälkeläisten kertomus kuitenkin jatkui myös Suomessa. Yllättäen yhdeksi sen tapahtumapaikoista nousi nykyisellä Pirkanmaalla sijaitseva Kangasala, sillä sekä Juhanan jalkavaimo Kaarina Hannuntytär että Eerikin puoliso Kaarina Maununtytär viettivät paikkakunnalla loppuelämänsä. Kaarina Hannuntytär muutti avioitumisensa jälkeen Vääksyn kartanoon ja Kaarina Maununtytär Eerikin kuoleman jälkeen Liuksialan kuninkaankartanoon. Niinpä näiden naisten elämät kietoutuivat yhteen vielä monta kertaa.

  ― He ovat muun muassa istuttaneet yhdessä ystävyydenpuun Vääksyn puistoon, Kangasalan matkailuopas Sinikka Meurman kertoo.

  Varsinkin Kaarina Maununtytär oli paikkakunnalla erittäin pidetty henkilö.

  ― Hän oli tarinoiden mukaan vaatimaton ja nöyrä. Siksi häntä kutsuttiinkin Liuksialan hyväksi rouvaksi.

  Kaarinoiden tarinaan voi tutustua Kangasalla oppaan johdolla. Opastuskierroksen aikana kuullaan kertomuksia 1500-luvun vaiheista sekä käydään Liuksialan ja Vääksyn kartanoiden luona. Kartanot ovat yksityiskäytössä, joten niihin voi tutustua vain ulkoa käsin.



Tekstin kirjoittiSuvi Roselli


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »