Nro 1-2011
Luokittelu: Uusimaa ;  Nähtävyydet ;  Museot, kirkot ;  Aina ; 
Avainsanat: Helsinki, Sotamuseo, Talvisota, näyttely, Raatteen tie, Armi Metsäpelto


Suomussalmen Raatteen tietä esittää vaikuttava huoneen kokoinen visualisointi. Kuva: Sotamuseo / Juhani Kandell

Talvisota ja "kunniamme päivät"

Sotamuseon Talvisota – 70 vuotta kunniamme päivistä -näyttely kertoo talvisodan tapahtumista taustoista seurauksiin.


  Talvisota syttyi 30.11.1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen koko yhteisen rajan pituudelta ja aloitti Suomen alueen pommitukset, ja päättyi 13.3.1940 Moskovassa solmittuun rauhaan. Miesvahvuudeltaan ja aseistukseltaan epäsuhtaisten osapuolten käymä sota, jota Neuvostoliitto kaavaili Suomen nopeaksi valloitukseksi, kesti lopulta 105 päivää. Jo aikalaiset kutsuivat suomalaisten sitkeää puolustustaistelua ”kunniamme päiviksi”.

  Talvisota päättyi suomalaisten kannalta katkeraan rauhaan. Suomi menetti yli 10 % pinta-alastaan ja joutui luopumaan useista sellaisistakin alueista, joita vihollinen ei ollut kyennyt taistelussa valtaamaan. Noin 420 000 ihmistä menetti kotinsa. Talvisodan rauhassa iti seuraavan sodan – jatkosodan – siemen.

Omaa ja lainattua

  Sotamuseon näyttely perustuu aitoon sodanaikaiseen esineistöön, jonka antamaa tietoa on täydennetty runsaan valokuva-, kartta-, piirustus- ja arkistomateriaalin avulla. Laajassa näyttelyssä on esillä materiaalia, jota aikaisemmin ei ole ollut näytteillä. Aineistoa on lainattu myös yksityishenkilöiden kokoelmista ja muilta museoilta.

  Talvisodan tunnelmiin johdattaa heti sisääntuloaulassa kattoon kiinnitetty radio-ohjattava Iljushin DB-3M mallilennokki. Tätä venäläisen pommituskoneen mallilennokkia käytettiin mm. Pekka Parikan Talvisota-elokuvan filmauksissa. Vaikuttava malli on saatu lainaksi Suomen Ilmailumuseolta.

  Eri puolille näyttelyä on laitettu esille sodan osapuolten käytössä ollutta perusaseistusta, sekä mieskohtaisia aseita että raskaampaa kalustoa. Näytteillä on myös suomalaisten ja neuvostosotilaiden käyttämiä univormuja sekä muuta varustusta. Sotamuseon omaa materiaalia on neuvostoesineistön osalta täydennetty mm. yksityisomistuksessa olevilla univormuilla.

  Mielenkiintoinen yksityiseltä keräilijältä lainattu kokonaisuus muodostuu talvisodan aikaisista postikorteista. Myös postikortit olivat sodankäynnin väline. Esillä on sekä suomalaisia että venäläisiä kortteja. Myös esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa myytiin postikortteja Suomen hyväksi.

  Näyttelyssä on kiinnitetty erityisen paljon huomiota asioiden mielenkiintoiseen ja huolelliseen esillepanoon: perinteisten esinevitriinien ohella sodan faktoja on esitetty visualisoinnein, jotka varmasti kertovat enemmän kuin tuhat sanaa…Tosin sanojakaan ei ole näyttelyssä säästelty, joten tovin jos toisenkin saa vierähtämään tekstien parissa.

Rintamalla…

  Talvisodan merkittävimpiin taisteluihin – sekä Laatokan Karjalassa ja Pohjois-Suomessa että Karjalan kannaksella, missä tapahtui sodan ratkaisu – voi tutustua kuvien ja karttapiirrosten avulla. Suomalaisten taistelutapoja havainnollistaa lisäksi muun muassa mottipienoismalli.

  Suomussalmen Raatteen tietä esittää vaikuttava huoneen kokoinen visualisointi. Suomalaiset tuhosivat Raatteen tiellä Puna-armeijan 44. Jalkaväkidivisioonan tammikuussa 1940. Huoneeseen on taitavien näyttelyrakentajien ja somistajien toimesta onnistuttu vangitsemaan kylmä, tähtikirkas talviyö sekä lumikinosten keskellä häämöttävät päättyneiden taisteluiden hiljaiset todisteet: tuhoutuneet aseet ja muut varusteet, mm. sotasaaliiksi saadut hevosvetoiset viestivankkurit ja tykit.

  Näyttelyyn rekonstruoidussa Mannerheim-linjan kenttälinnoitteen konekivääripesäkkeessä voi tarkkailla Karjalan kannaksen taistelumaastoa tammikuussa 1940 suomalaisen konekiväärimiehen silmin. Viereisessä vitriinissä kuvataan haavoittuneen matkaa kohti joukkosidontapaikkaa ja sairaalaa.

 …ja kotirintamalla

  Näyttelyssä kerrotaan myös kotirintaman tärkeistä tehtävistä, kuten väestönsuojelusta ja suurelta osin naisten vastuulla olleista ilmavalvonnasta, sairaanhoidosta ja varusteiden valmistuksesta.

  Talvisodan aikana useat paikkakunnat eri puolilla Suomea joutuivat vihollisen pommitusten kohteiksi. Tunteita herättävä on talvisodan lapsiuhrien symboliksi muodostuneen, sodan ensimmäisenä päivänä surmansa saaneen Armi Metsäpellon tarina; näytteillä on mm. 7-vuotiaan Armin mekko, nukke ja rannekoru.

  Näyttelyyn on rakennettu pommisuoja, jonka kovilla lautapenkeillä istuen voi eläytyä pommituksilta turvaa hakeneiden siviilien tukalaan ja pelottavaan tilanteeseen.

Maailman huomion keskipisteessä

  Loppusyksystä 1939 Euroopan sotarintamilla oli hiljaista, joten maailman leh¬distön huomio kiinnittyi talvisodan alettua Suomeen. Maahamme saapui toimittajia eri maista tarkoituksenaan todistaa, kuinka suurvalta hävittää jälleen yhden pienen valtion maailmankartalta. Toisin kuitenkin kävi, ja toimittajat jäivät tänne kuukausiksi seuraamaan suomalaisten sitkeää puolustustaistelua. Erimaalaiset lehtileikkeet kertovat Suomen saamasta huomiosta. Lehdistön rooliin on muutenkin kiinnitetty huomiota: ulkomaalaisten lehtien rinnalla esitellään kotimaisten lehtien kirjoittelua sodasta.

Sotahistoriaa autenttisessa ympäristössä

  Talvisota – 70 vuotta kunniamme päivistä -näyttely sijaitsee Helsingin Kruununhaassa Liisankatu 1:ssä, joka itsessään on osa suomalaista sotahistoriaa. Arkkitehti Evert Lagerspetzin piirtämiin tiilikasarmeihin vuodelta 1883 oli majoittuneena 1. Uudenmaan tarkkampujapataljoona, osa Suomen omaa sotaväkeä, jonka emämaa Venäjä lakkautti 1900-luvun alussa. Vuodesta 1924 lähtien rakennuksessa toimi Sotakorkeakoulu.

  Vuonna 1929 perustetun Sotamuseon ensimmäinen näyttely tehtiin Liisankatu 1:n kellarikerrokseen silloisen Sota-arkiston tiloihin. Talvisota – 70 vuotta kunniamme päivistä -näyttely, joka avattiin 30.11.2009, on samalla Sotamuseon 80-vuotisjuhlanäyttely.

Sotaveteraanien määrä vähenee, mutta yhä on runsaasti ihmisiä, jotka kokivat sodan omakohtaisesti, esim. lapsuudessaan, tai muuten kantavat sodan muistoja mukanaan. Sotamuseo haluaa näyttelyllään muistaa sekä vielä elossa olevien että jo keskuudestamme poistuneiden veteraanien ja muuten itsenäisyytemme puolustamiseksi työtä tehneiden ponnisteluja – yleensäkin ihmistä, jonka arkinen elämä jäi sodan jalkoihin.

  Talvisota – 70 vuotta kunniamme päivistä -näyttely on avoinna tiistaista torstaihin klo 11–17 ja perjantaista sunnuntaihin klo 11–16. Maanantaisin näyttely on suljettu.



Tekstin kirjoittiRiitta Blomgren


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »