Nro 5-2010
Luokittelu: Kymenlaakso, Etelä-Karjala ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ;  Museot, kirkot ;  Aina ; 
Avainsanat: Kymenlaakso, Kotka, meri, Maretarium, Vellamo, merikeskus

Matkailijat saavat maistaa entisaikoijen merimiesten elämää


Kotkan Meripäivät kokoaa väkeä.

Merikaupunki Kotka

Suomenlahden rannikolla sijaitseva Kotka on mitä suurimmassa määrin merikaupunki. Erityisen hyvin sen voi aistia Kotkan keskustassa, joka sijaitsee merensaaressa. Kaupungin menneisyyttä on lisäksi leimannut merkittävä satamatoiminta, joka sai alkunsa Kymijoen suulle 1800-luvun loppupuolella syntyneestä sahateollisuudesta.


  1950- ja 1960 –luvulla Kotka tunnettiin vilkkaana ja kansainvälisenä kohtauspaikkana. Kantasatamassa viihtyivät paikallisten lisäksi lukuisat merimiehet, jotka saapuivat sinne laivojen matkassa eri puolilta maailmaa.

  Kotkan menneisyyden huomioon ottaen ei ole yllättävää, että vanhaan Kantasatamaan perustettiin vuonna 2008 merenkulun sekä Kotkan ja Kymenlaakson historiaa esittelevä Merikeskus Vellamo. Perinteikkään satamaympäristön keskellä sijaitsevassa rakennuksessa toimivat Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo sekä Tietokeskus Vellamo.

  Museoiden näyttelyt on rakennettu poikkeuksellisen kiinnostavalla tavalla, sillä niissä on hyödynnetty huomattavassa määrin nykyaikaista tekniikkaa. Historiaa on elävöitetty muun muassa liikkuvalla kuvalla, äänellä sekä erilaisilla toimintapisteillä, joissa vierailijat voivat maistaa entisaikojen merimiesten elämää käytännössä. He voivat esimerkiksi kokeilla ankkurin nostamista tai solmujen tekemistä, haistella tervan tuoksua tai testata omia pelastustaitojaan meripelastussimulaattorilla.

  ― Näyttelyissä on huomionarvoista myös se, ettei niissä ole mitään pakollista kulkusuuntaa esihistoriasta nykypäivään, vaan ne on rakennettu pikemminkin teemakokonaisuuksiksi, joita voi kiertää haluamallaan tavalla, Merikeskus Vellamon tiedottaja Marja Puukka kertoo.

Suomen merimuseon päänäyttelyn - Pohjantähti, Etelän risti - pääteemoja ovat merenkulkija, merikauppa, laivat, laivamatkustaminen, navigointi ja talvimerenkulku. Näyttely koostuu yli tuhannesta esineestä. Esillä on muun muassa tavallisen merimiehen käytössä olleita esineitä 1600-luvulta sekä Pietarin ylimystölle matkalla olleita Meissenin posliinitehtaan astioita 1700-luvulta. Kymenlaakson museon Virtaa –näyttely tarkastelee kymenlaaksolaista elämää muun muassa aika, raha, raja ja huvittelu –teemojen kautta.

  Merikeskus Vellamon näyttelyihin voi tutustua myös opastusten kautta. Merta ja menneisyyttä –opastus perehdyttää kävijät museoiden keskeisimpiin teemoihin. Muotoa ja sisältöä –opastuksella tarkastellaan Merikeskus Vellamoa arkkitehtuurin näkökulmasta.

  Museokierroksen päätteeksi kävijät voivat poiketa Merikeskus Vellamon museokaupassa sekä nauttia maittavan aterian Merikeskuksen ravintolassa. Vellamosta löytyy myös kokoustiloja ryhmille.

Vedenalaista elämää

  Merikeskus Vellamon lähellä sijaitsee Akvaariotalo Maretarium, joka on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen vedenalaista elämää esittelevä kohde. Akvaariotalo Maretariumin tekee ainutlaatuiseksi nimenomaan se, että se esittelee suomalaisten vesistöjen kalalajeja. Eri lajeja on edustettuna yhteensä yli 50. Ne asustelevat 22 erikokoisessa akvaariossa, joista suurin on seitsemän metrin syvyinen Itämeri-allas.

  ― Kalalajeista ylivoimaisesti harvinaisin on rautanuoliainen, jota esiintyy vain Kotkan ja Pyhtään edustalla sekä Rautjärven Hiitolanjoessa. Päivällä sen löytäminen on erittäin vaikeaa, sillä se kaivautuu heti hiekan sisään, jos joku tulee lähelle. Onnistuimme kuitenkin saamaan tänne yhden yksilön yösukelluksella, Akvaariotalo Maretariumin toimitusjohtaja Sari Saukkonen kertoo.

Maretariumin kalalajeista suurimpia ovat lohet ja taimenet.

  ― Täällä asustelee muun muassa Suomen ennätyskokoinen venäjänsampi. Se on vähän reilun metrin mittainen. Enimmillään sampi voi elää jopa satavuotiaaksi ja sille voi tulla mittaa 2,5 metriä.

  Yleisö pääsee Akvaariotalossa seuraamaan läheltä kalojen luonnonmukaista vuodenkiertoa, sillä altaissa olevan veden lämpötila noudattaa luonnonrytmiä.

  ― Vesi pumpataan akvaarioihin Kotkan edustalta, Suomenlahdelta, joten kesällä se on lämmintä ja talvella jääkylmää. Tämän ansiosta esimerkiksi kalojen kudut tulevat oikeaan aikaan. Kaikkein näyttävin on marraskuussa tapahtuva lohen kutu, koska lohi on niin suuri kala. Lohen kutuun liittyy reviiritaisteluja ja kosiomenoja ja yleisö pääsee myös näkemään, kuinka lohi peittelee mädin ja maidin pohjahiekan sekaan.

Sulketaja altaassa

  Maretariumin erikoisuus on sukeltaja, joka pulahtaa aika ajoin Itämeri-altaaseen ruokkimaan kaloja. Sukellusnäytöksiä järjestetään kesällä päivittäin ja muina vuodenaikoina muutaman kerran viikossa. Vuodenvaihteessa altaaseen sukeltaa yleisön riemuksi joulupukki.

  Maretariumissa voi nähdä kalojen lisäksi myös rapuja sekä Suomen vesistöjen pieneläimiä ja ötököitä, kuten sammakoita, vesiliskoja ja vesimittareita. Eri lajeista saa tietoa akvaarioiden ja terraarioiden vieressä olevista valotauluista sekä kosketusnäytöistä. Kävijät voivat tutustua vedenalaiseen elämään myös dvd-esitysten kautta. Niissä kerrotaan muun muassa kalojen ruokinnasta sekä harmaahylkeestä.



Tekstin kirjoittiSuvi Roselli


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »