Nro 3-2010
Luokittelu: Pirkanmaa, Häme ;  Tapahtumat ;  Nähtävyydet ;  Teatterit, orkesterit ;  Kesä ; 
Avainsanat: Vesilahti, Narva markkinat, tervahauta, Oiva Paloheimo, Klaus Kurki, Laukon kartano, Ramsöön kesäteatteri

Perinteiset Narvan markkinat ilahduttavat ihmisiä jälleen tänä kesänä myyntikojuineen ja ohjelmineen.



Markkinahumua Narvassa

Vesilahdessa sijaitseva Narvan kylä tunnetaan erityisesti kuuluisana kauppapaikkana, sillä se toimi jo rautakaudella merkittävänä turkiskaupan keskittymänä. Tähän mahdollisesti viittaa kylän nimikin, sillä sana narva tarkoittaa nahan karvapuolta. Narvassa käytiin kauppaa myös 1720–80-luvuilla, jolloin paikkakunta toimi koko lounaisen Suomen tuntemana markkinapaikkana.


  Sittemmin markkinainnostus hiipui. Vuonna 1965 tapahtuma koki kuitenkin uuden tulemisen, kun Narvan ”Tähti” nuorisoseura päätti herättää perinteiset Narvan markkinat eloon viiden vuoden välein järjestettävänä kotiseutujuhlana. Nuorisoseuran tavoitteena oli kerätä markkinoiden avulla rahaa kotiseutumuseon perustamista ja ylläpitoa varten. Ensimmäiset markkinat onnistuivat yli odotusten ja samalla saivat alkunsa nyt jo perinteeksi muodostuneet Narvan markkinat, jotka ilahduttavat ihmisiä myyntikojuineen ja ohjelmineen myös tänä kesänä 8.-11. heinäkuuta.

  Yksi markkinoiden odotetuimmista ohjelmanumeroista on perinteinen historiallinen kulkue, joka esittelee markkinaväelle Vesilahden kunnan värikästä historiaa 130 rooliasuun pukeutuneen esiintyjän voimin.

  – Kulkueessa nähdään muun muassa kivikautista elämää, lappalaisia, pakanatietäjiä ja noitia, luettelee Tuulia Hakala, yksi kulkueen vetäjistä.

  – Siinä myös selviää, miten Kurki-suku tarinan mukaan sai Laukon itselleen 1200-luvulla. Tarinan nimittäin kertoo, että Vesilahden Sakoisten kylästä kotoisin ollut pirkkalaispäällikkö Matti Kurki kävi kaksintaistelun venäläispäällikkö Pohtoa vastaan ja ajoi venäläiset pois nykyisen Vesilahden alueelta. Niinpä silloinen Ruotsin kuningas aateloi Kurjen ja lahjoitti hänelle Laukon palkinnoksi urotöistään.

  Kulkue muodostuu pienistä kohtauksista, joita on yhteensä noin kaksikymmentä. Kertoja esittelee yleisölle kulkueen henkilöt sekä kertoo, miten he liittyvät Vesilahden historiaan.

  – Kulkueessa on mukana paljon lapsia sekä niitä, jotka esittävät samaa roolia vuodesta toiseen. Osa rooleista on jopa periytynyt isältä pojalle. Historiallinen kulkue esitettiin ensimmäisen kerran toisilla Narvan markkinoilla vuonna 1970. Sen jälkeen se on ollut yksi markkinoiden kohokohdista. Perustarina on pysynyt samanlaisena vuodesta toiseen pieniä muutoksia lukuun ottamatta.

  – Tänä vuonna mukaan on lisätty Oiva Paloheimosta kertova kohtaus kirjailijan syntymän juhlavuoden kunniaksi. Lisäksi kulkueen viimeinen kohtaus on joka kerta erilainen. Se käsittelee nykyaikaa tai pohtii mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Tervan tuoksua

  Toinen odotettu ohjelmanumero markkinoilla on tervahaudan sytyttäminen, joka järjestetään nyt kahdeksatta kertaa. Tervahautaa varten kerätään vanhoja männyn tervaskantoja, jotka pilkotaan polttoklavuiksi. Niitä kuluu yhdellä kertaa jopa 40 kuutiota. Polttoklavut asetellaan ympyrän muotoon ja peitellään kevyesti sammalilla ja mullalla. Sitten puut sytytetään ulkoreunasta ja niitä poltetaan pienellä hiilloksella.

  – Terva pakenee kuumuutta alas tervaronkeliin eli putkeen, jota pitkin sitä juoksutetaan astiaan, tervamestari Aulis Vaani kertoo. Hänen nuoruudessaan tervanpolttoa harrastettiin Vesilahdessa runsaasti.

  – Se oli sotien jälkeen yleinen tulonlähde taloissa. Isot rautakaupat ostivat mielellään tervaa. Monessa talossa poltettiin yksi tervahauta vuodessa ja parhaimpana kaksi. Olen oppinut tervanpolton isältäni ja isänisältäni.

  Valitettavasti tervanpoltto on sittemmin muuttunut katoavaksi kansanperinteeksi.

  – Tervaskantoja on joka vuosi yhä vaikeampi löytää, koska niitä ei tule enää lisää. Puut kaadetaan nykyään niin alhaalta maanrajasta, etteivät ne tervoitu samalla tavalla kuin ennen.

  Edellisillä Narvan markkinoilla, viisi vuotta sitten, tervahaudasta saatiin tervaa noin 1500 litraa. Sivutuotteena syntyi myös 70–80 säkillistä pajahiiliä. Molemmat tekivät hyvin kauppansa, ensimmäiset markkinaväen ja jälkimmäiset seppien keskuudessa. Terva ja hiilet myydään tälläkin kerralla halukkaille.

Taiteilijaelämää pappilamiljöössä

  Runoilija ja kirjailija Oiva Paloheimon syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Taiteilijan elämään voi tutustua vastaperustettavassa Paloheimon taiteilijakodissa, joka sijaitsee Vesilahden pappilassa.

  – Oiva Paloheimo asui pappilan piharakennuksessa vuosina 1946–52. Hän muutti Vesilahteen sen jälkeen, kun oli avioitunut Vesilahden silloisen kirkkoherran tyttären Sirkka-Liisa Kahiluodon kanssa, matkailuneuvoja Satu Karvinen kertoo.

Pappilassa syntyi myös kirjallista tuotantoa, kun Paloheimo kirjoitti Vesilahden vuosinaan paljon muun muassa rakkausrunoja.

  Oiva Paloheimon elämää esittelevä taiteilijakoti avataan yleisölle 23.5. ja se on avoinna viikonloppuisin. Taiteilijakoti on sisustettu 1940–50-lukujen taitteen henkeen ja siitä on yritetty tehdä mahdollisimman samannäköinen kuin se oli Paloheimon perheen asuessa siellä.

Klaus Kurjen tiellä

  Vanhan legendan mukaan Laukon kartanon isäntä Klaus Kurki poltti mustasukkaisuuden puuskassaan vaimonsa Elinan Laukon kartanolla 1400-luvulla. Legendan pohjalta syntyi yksi Suomen kuuluisimmista balladeista, Elinan surma -runo. Kertomuksen todenperäisyydestä ei ole varmuutta. Varmaa on ainoastaan se, että Laukon kartanoa todella asutti 1400–1800-luvuilla aatelinen Kurki-suku, jonka maineikkain edustaja oli toinen balladin päähenkilöistä, Klaus Kurki.

  Kurki-suvun tunnetuimman henkilön mukaan nimetty matkailureitti johdattaa vierailijat Vesilahden vanhaan kulttuurimaisemaan. Opastetulla Klaus Kurjen tien kierroksella tutustutaan Vesilahden omaleimaisiin kyliin ja niiden nähtävyyksiin. Retken aikana poiketaan Laukon kartanossa, missä FT Liisa Lagerstam esittelee vieraille Laukon kartanon historiaa sekä kartanon taide- ja antiikkikokoelmia. Reitin varrella ohitetaan myös Suomelan kylä, josta balladin Elina oli kotoisin.

Kissamainen ritaritarina

  Ramsöön kesäteatterissa nähdään tänä kesänä Mauri Kunnaksen Kuningas Artturin ritarit -kirjaan perustuva näytelmä. Ramsöön kyläkerho toteuttaa sen yhteistyössä Vammalan teatterin kanssa. Näytelmän päähenkilönä on Artturi, nuori kollikissa, josta lopulta tulee kuningas. Ennen sitä Artturi joutuu kuitenkin kohtaamaan lukuisia haasteita, sillä kuninkaan kruunua tavoittelevat muutkin. Artturi saa huomata, ettei kaikkiin lähipiirissä oleviinkaan voi aina luottaa.

  – Näytelmä on suunnattu esikouluikäisille ja sitä vanhemmille mutta tehty siten, että aikuisetkin voivat aivan hyvin katsoa sen. Siinä nähdään leppoisaa seikkailua kissaritareiden maailmassa, Ramsöön kyläkerhon sihteeri Marjukka Lähdekorpi-Ojala kertoo.



Tekstin kirjoittiSuvi Roselli


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »