Nro 3-2010
Luokittelu: Pohjanmaa ;  Nähtävyydet ;  Museot, kirkot ;  Aina ; 
Avainsanat: Etelä-Pohjanmaa, Nurmo, Matti Jaskari, traktori, traktorimuseo,

Pienen pojan harrastuksesta kasvoi elämäntapa ja sitä kautta syntyi Suomen suurin traktorimuseo.



Todellinen traktorimies

Sanonnan mukaan pojat ovat poikia. Lelut vain kasvavat matkan varrella. Tämä pitää paikkansa ainakin Nurmolaisesta Matti Jaskarista, jonka intohimona ovat lapsesta lähtien olleet traktorit. Eikä innostus ole vieläkään laantunut, vaikka mies on jo täyttänyt 71 vuotta. Päinvastoin, kiinnostus traktoreita kohtaan sai hänet keräämään Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen traktorikokoelman ja perustamaan yksityisen traktorimuseon.


  Jaskarin lapsuudessa traktorit olivat maaseudulla vielä suuria harvinaisuuksia.

  – Sitä piti aina lähteä katsomaan, jos näki että jossain ajetaan traktorilla, hän muistelee.

  Kun Jaskari oli kolmetoistavuotias, Nurmossa järjestettiin kolmipäiväinen traktorien käyttö- ja huoltokurssi.

  – Isä soitti opettajalle ja niin minä sain luvan olla kansakoulusta pois ja pystyin osallistumaan kurssille. Siellä oli yhdeksän miestä ja minä.

  Samoihin aikoihin vuonna 1953 Jaskarin vanhempien kuuden hehtaarin maatilalle tilattiin Englannista ensimmäinen traktori. Koko Nurmon pitäjässä ei tuohon aikaan ollut kuin kymmenkunta traktoria, vaikka kyseessä oli maatalouspitäjä.

  – Tilasimme Fordson Majorin. Se maksoi 418 000 markkaa. Se oli huokeahintainen, koska punta oli tuolloin alhaalla Korean sodan vuoksi.

  Jaskarit saivat tosin odottaa traktorin saapumista parin vuoden ajan, koska valtio ei myöntänyt englantilaisille traktoreille helposti tuontilisenssejä.

  – Jälleenmyyjillä saattoi olla monen sadan traktorin tilaukset odottamassa.

  Siitäkin huolimatta englantilaiset traktorimerkit Fordson Major, Ferguson, Nuffield ja David Brown olivat suosituimpia traktorimerkkejä suomalaisten pelloilla 1950-luvulla.

  – Ne olivat parempia ja käteen sopivampia kuin saksalaiset ja tšekkoslovakialaiset traktorit, joissa esimerkiksi ohjaamoon nousu oli hankala. Englantilaisiin traktoreihin pääsi nousemaan sivusta kummaltakin puolelta.

  – Nykyään Zetor-traktorista on tullut kulttituote, mutta 1950-luvulla se oli haukutuin traktori. Sen etuna oli se, että se oli halpa, eikä sitä tarvinnut odottaa, kuten englantilaisia. Niitä oli myynnissä jokaisessa vähänkin suuremmassa osuuskaupassa.

Tuhat neliötä täynnä traktoreita

  Tuonnin vapauduttua vuonna 1958 traktoreita sai tuoda maahan vapaasti.

  – Tuolloin Zetoreiden myynti romahti, kun maahan sai tuoda näitä niin sanottuja ”oikeita” traktoreita.

  Samalla tilanne räjähti. Vuonna 1961 Hankkija sai Massey Fergusonin edustuksen ja lähes jokainen osuuskauppa oli Hankkijan jälleenmyyjä.

  – Massey Ferguson oli dieselkone toisin kuin esimerkiksi vanhempi Ferguson, joka oli bensapetroolikone. Bensa oli tuolloin kallista ja dieseltraktoreissa polttoaineen kulutus oli pienempi. Myös niiden vetositkeys oli parempi. Niinpä bensapetroolikoneet siirtyivät vähitellen harrastekäyttöön tai ne myytiin pikkutiloille.

  1970-80 -luvuilla valtamerkkien kärkeen kiilasi Valmet.

  – Tuolloin alettiin arvostaa kotimaisuutta ja Valmetit alkoivat myös kehittyä teknisesti. Lopulta Valmetista tuli suomalaisilla maatiloilla käytetyin traktorimerkki.

  Jaskari tietää mistä puhuu, sillä hän on vuosikymmenten varrella päässyt seuraamaan traktoreiden kehitystä suoraan aitiopaikalta. Jaskari nimittäin työskenteli vuodesta 1960 lähtien Hankkijalla eri tehtävissä yhteensä kuudentoista vuoden ajan, minkä jälkeen hän jatkoi Keskolla maatalouskonemyyjänä kunnes vuonna 1978 perusti oman yrityksen, Nurmon Konehuollon, joka myöhemmin vaihtui Rengas-Jaskariksi.

  Miehen jäätyä eläkkeelle vuonna 2001 hänellä oli aikaa ruveta toteuttamaan pitkäaikaista haavettaan traktorimuseon perustamisesta. Pian entisen rengaskaupan kylkeen kohosikin yli tuhatneliöinen halli traktoreita varten. Alkuperäiseen kokoelmaan sisältyi 130 erilaista traktoria, jotka edustivat yli 30 eri traktorimerkkiä. Sittemmin määrä on kasvanut 150 traktoriin ja merkkivalikoima yli neljäänkymmeneen.

  Suuri osa traktoreista on peräisin rengaskaupan ajalta, sillä varsinainen yritystoimintansa ohessa Jaskari kunnosti ja myi käytettyjä traktoreita. Harvinaisemmat mallit hän jätti myymättä. Jaskarin elämäntyöhön voi käydä tutustumassa Nurmossa, Etelä-Pohjanmaan traktorimuseossa. Kokoelmaan voi perehtyä joko itsenäisesti tai traktoristin itsensä opastamana. Museo on avoinna yleisölle sopimuksen mukaan.



Tekstin kirjoittiSuvi Roselli


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »