Nro 3-2010
Luokittelu: Pohjanmaa ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ;  Luontokohteet ;  Ruokailu, majoitus ;  Juhlapaikat, kokouspaikat ;  Aina ; 
Avainsanat: Etelä-Pohjanmaa, Suupohja, Isojoki, Lauha, Lauhanvuori, Kauhaneva, Pohjankangas, kansallispuisto, retkeily, luonto, sahti

Lauhanvuoren ja Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistot soveltuvat hyvin päiväretkeilyyn.



Pitkospuita pitkin

Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan alueella sijaitsevia Lauhanvuoren ja Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoja voisi äkkiseltään luulla hyvin samankaltaisiksi, koska ne sijaitsevat lähellä toisiaan. Totuus on kuitenkin toinen.


  Lauhanvuori, joka on yksi Länsi-Suomen korkeimmista kohdista, tunnetaan ennen kaikkea karuista mäntykankaistaan, lähteiköistään ja lähdepuroistaan. Sillä on korkeutta peräti 231 metriä, minkä johdosta se erottuu mielenkiintoisena poikkeuksena ympärillä olevasta Pohjanmaan tasaisesta maastosta. Myös sen geologia ja kasvillisuus poikkeavat lähialueesta.

  Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoa hallitsevat lukuisat laajat ja avoimet nevat, joista merkittävin on Kauhaneva, Etelä-Pohjanmaan laajin kermikeidassuo. Kermiverkoston välissä on kymmenittäin suuria avovesiallikoita. Suoalueet ovat suurimmaksi osaksi luonnontilaisia. Niillä kasvaa paikoitellen myös komeata puustoa, mutta pääasiassa ne ovat aukeita.

Kivipelto kiinnostaa

  Kansallispuistot soveltuvat hyvin päiväretkeilyyn. Lauhanvuoressa patikointi onnistuu Lauhan laella, 2,6 kilometrin pituisella opastetulla Rantapolulla. Se on saanut nimensä reitin varrelle sijoittuvasta muinaisesta rantaviivasta. Keskivaikean polun opastetauluissa on kerrottu vuoren rantavaiheista, kasvillisuudesta sekä ihmisen toiminnasta Lauhanvuoren rinteillä.

  Toinen Lauhan laelta lähtevä polku vie Spitaalijärvelle. Järven erikoinen nimi juontaa juurensa siitä, että sen veden uskottiin parantavan erilaisia sairauksia, kuten spitaalia. Järven länsirannalla on keittokatos ja tulentekopaikka. Sieltä reitti jatkuu suoalueiden yli suurelle lähteelle ja päättyy Kivijadalle eli suurelle kivipellolle, jossa ei ole kasvullisuutta. Reitin pituus on yhteensä seitsemän kilometriä.

  – Kivipelto on Lauhanvuoren nähtävyyksistä erikoisin ja herättää retkeilijöissä eniten ihastusta ja mielenkiintoa, luontokuvaaja Ismo Nousiainen kertoo.

  Puistosta lähtee reittejä, jotka jatkuvat myös puiston ulkopuolelle. Esimerkiksi Rantapolulta voi patikoida Ahvenlammelle ja sieltä edelleen luontomatkailukeskus Lauhansarveen. Lisäksi Spitaalijärveltä ja Lauhanvuoren laelta kulkee merkityt reitit Muurahaisen luontotuvalle.

  Lauhanvuoren laella sijaitsevasta näkötornista avautuvat upeat metsämaisemat. Hyvällä säällä horisontista saattaa erottaa jopa 60-70 kilometrin päässä sijaitsevia Kaskisten ja Kristiinankaupungin korkeimpia piippuja.

  Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistossa kulkee ainoastaan yksi kävelyreitti, kahden kilometrin pituinen pitkospuupolku, joka kiertää Kauhalammen eli Kauhanevan suoalueen suurimman lammen rantoja. Reitille tulee pituutta yhteensä yli viisi kilometriä, jos palaa takaisin Kyrönkankaan kesätietä pitkin.

Kurkia ja laulujoutsenia

  Kansallispuistoissa voi harrastaa myös lintujentarkkailua. Lauhanvuoren karussa ympäristössä viihtyvät monet pohjoisen lintulajit, kuten järripeippo, tilhi, kulorastas ja riekko. Siellä on myös vahva kehrääjäkanta. Kauhanevan-Pohjankankaan suoalueiden allikoilla puolestaan voi tavata kurkia ja laulujoutsenia. Siellä viihtyvät myös harmaalokit, kuikat, kaakkurit sekä monet kahlaajalinnut.

  – Suoalueen linnusto on varsinkin alkukesällä erittäin näkyvä ja kuuluva, Nousiainen sanoo.

  Kauhanevan suoalue on kohteena tutustumisen arvoinen, sillä se on Suomen mittakaavassa merkittävä luontokohde.

  – On paljon ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyneet kunnollisen suon laidalla, saati sitten keskellä.

  Suoalueen elämää voi tarkkailla esimerkiksi Kauhalammin pohjoispuolella sijaitsevasta luontotornista käsin.

  Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston läpi kulkeva historiallinen Kyrönkankaantie toimi jo keskiajalla vanhana valtaväylänä. Sitä käytettiin kesäisin posti- ja kauppareittinä sekä nuijasodan, ison vihan ja Suomen sotien aikaisena sotatienä. Kesätietä käyttivät myös eränkävijät, jotka kulkivat Kankaanpään seudulta Kauhajoelle. Lauhavuoren kansallispuistossa puolestaan harjoitettiin 1700- ja 1800 -luvuilla tervanpolttoa, mistä kertovat alueella edelleen näkyvät muutamat vanhat tervahaudan perustukset.

Hyvää oloa luonnon keskellä

  Lauhanvuoren kansallispuiston välittömässä läheisyydessä sijaitsee rauhallinen ja viihtyisä luontomatkailukeskus Lauhansarvi, jonka ravintolassa matkailijat voivat nauttia herkullisista aterioista luonnon keskellä. Ryhmät voivat varata ravintolasta noutopöytäruokailun. Lauhansarvi sopii erinomaisesti myös perhejuhlien pitopaikaksi.

  Yksi vaihtoehto on viettää elämyksellinen ateriahetki Lauhanvuoren rinteellä sijaitsevassa riihiravintola Nälkähisessä, jossa vallitsee vahva erämainen tunnelma erityisesti pimeinä syysiltoina. Ravintolaa valaisevat ainoastaan lyhdyt ja takkatuli. Siellä ei ole lainkaan sähköjä.

  Nälkähisen ateriat valmistaan paikallisista raaka-aineista. Vierailijat pääsevät riihiravintolassa jopa seuraamaan vierestä lohen loimuttamista takkatulessa. Marian luontoaterian voi nauttia myös avoimen taivaan alla Spitaalijärven rannalla.

  Majoittuminen onnistuu Lauhansarven hyvätasoisissa saunallisissa lomahuviloissa tai edullisemmin retkeilymajoituksessa entisen Sarviluoman kansakoulun tiloissa. Rakennuksessa toimii myös luontonäyttelykeskus.

Sahdin salat selville

  Lauhanvuoren kansallispuiston kupeessa toimivassa Sahtiopistossa voi käydä perehtymässä sahdinvalmistuksen saloihin. Sahti tunnetaan perinteisenä suomalaisena pito- ja juhlajuomana. Se on suodattamaton olut, jonka teossa käytetään etupäässä ohramaltaita sekä joskus vehnää ja kauraa. Alkoholiprosentiltaan se on tavallista olutta vahvempaa. Sahti on myös paksumpaa.

  Sahtiopisto järjestää ryhmille räätälöityjä viikonloppukursseja, joiden aikana jaetaan tietoa sahdista, sahdinvalmistuksen historiasta sekä nykyisistä valmistustavoista ja -menetelmistä. Sahdinvalmistukseen voi tutustua myös lyhyellä ohjatulla vierailulla.



Tekstin kirjoittiSuvi Roselli


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »