Nro 2-2013
Luokittelu: Savo ;  Alue-esittelyt ;  Tapahtumat ;  Nähtävyydet ;  Luontokohteet ;  Teatterit, orkesterit ;  Aina ;  Kesä ; 
Avainsanat: Sininen Tie, Maaninka, Korkeakoski, Tuovilahti, Kinnulanlahti, Käärmelahti, Patajärvi, Patalahti, Lapinjärvi, Iso-Valkeinen, Viannon kanava, Ahkionlahden kanava, Maaningan kirkko, kesäteatteri, Huiluuruppeemat, Halolan tutkimusasema



Maaninka – Suomen korkeimman kosken pitäjä

Maaningan kirkonkylä sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Maaninkajärven rannalla. Aktiivisille lomalaisille on tarjolla niin kalastusta, patikointia kuin vesillä liikkumistakin. Ennen kaikkea täältä, Pohjois-Savon sydämestä, löytyy maamme kansallismaisemien todellisia helmiä.


  Maaninka on tullut tunnetuksi maamme korkeimmasta koskesta – Korkeakoskesta, jonka putouskorkeudeksi on määritelty 36 metriä. Koski on komeimmillaan keväisin, mutta sen kuohuvia pärskeitä kannattaa lähteä katsomaan muulloinkin. Korkeakosken alue on Pohjois-Savon tunnetuimpia ja vanhimpia luonnonsuojelualueita. Jo Elias Lönnrotin arvellaan tutustuneen Korkeakoskeen kiertäessään Suomea. Sakari Topelius kirjoitti aikoinaan Lönnrotin matkoista ja kertomusta kuvitti Lennart Forstenin kivipiirros koskesta.

  Putousmaista koskea pääsee ihailemaan porrastettua ja kunnossapidettyä polkua pitkin. Liikkuminen onnistuu vaivattomasti hieman huonokuntoisemmaltakin. Läheisessä koskikahvilassa voi nauttia maittavat pullakahvit. Kahvila palvelee matkailijoita vapun tienoilta alkusyksyyn asti.

Omaleimaisia kyläidyllejä kansallismaisemassa

  Korkeakoskelta lähtee Kanjonin kierrokseksi ristitty luontopolku, joka johtaa Maaninkalahden pohjukassa sijaitsevaan Tuovilanlahden kylään. Sen omaleimaisessa kyläidyllissä on vielä paljon vanhaa rakennuskantaa jäljellä. Rakennukset ovat peräisin 1800-luvun lopulta ja vuosisadan vaihteesta. Tuovilanlahden kulttuurimaisema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Sinisen tien varrella sijaitsevat myös Kinnulanlahden ja Käärmelahden kylätaajamat.

  Maaningalla on myös hienoja lintujärviä, kuten Patajärvi, Patalahti, Lapinjärvi ja Iso-Valkeinen. Nämä lintukohteet muodostavat kansainvälisestikin merkittävän lintukohteiden verkoston. Patalahteen on rakennettu lintutornit ja pitkospuut helpottamaan lintujen elämän seurantaa, ja järven ympäri kulkee opastettu polku.

Perhokalastusta ja vanhoja kanavia

  Maaningan kanavat ovat tarjonneet liikenneyhteyden Iisalmesta Kuopioon ja Savonlinnaan ja sieltä edelleen Saimaan kanavaa pitkin merelle. Viannon kanava oli käytössä 1870-luvulle asti, jolloin avattiin puu-uitoille ja suuremmillekin aluksille sopiva Ahkionlahden kanava. Viannankoskella voi edelleen ihastella sekä vanhaa kanavaa että sen ympäristössä jäljellä olevia, ajan patinoimia rakennuksia ja raunioita. Viannankoski on nykyään erityisesti kalastajien suosiossa, ja varsinkin perhokalastajat käyvät sen kuohuissa kokeilemassa kalaonneaan. Koskella järjestetään aika ajoin myös koskenlaskun suomenmestaruuskisoja.

  – Sinisellä tiellä liikkuessa kannattaa pysähtyä ihailemaan myös Ahkionlahden vanhaa ja 1980-luvulla rakennettua kanavaa, kunnanjohtaja Timo Kiviluoma muistuttaa. Tunnelmaa luo kanavissa iltaisin oleva valaistus. Ahkiolahden levähdyspaikalla on Kanavakahvila, josta voi ostaa pientä purtavaa.

Italialaisarkkitehdin käsialaa

  Maaningan kirkonkylän ilmettä hallitsee massiivisenkokoinen puukirkko, joka on peräisin 1800-luvun alusta ja on italialaissyntyisen arkkitehti Carlo Bassin suunnittelema. Mittavaan kirkkosaliin mahtuu jopa tuhat henkeä. Kirkko on kunnostettu huolellisesti vuonna 2005. Kirkossa pääsee ihailemaan tunnettujenkin taiteilijoiden teoksia. Alttaritaulun on maalannut kuuluisa taiteilija Ferdinand von Wright. Puureliefit Sallikaa lasten tulla minun tyköni ja Nuorukainen, minä sanon sinulle: nouse ovat taiteilija Finellin käsialaa. Kappelia koristaa kirkkomaalari Mikael Toppeliuksen maalaama alttaritaulu joka esittää Johannesta kastamassa Jeesusta Jordanissa. Taulu on peräisin jo 1700-luvulta.

Kesäteatteri Vätys ja Huiluuruppeemat

  Maaningan kulttuuritoiminta vilkastuu kesäisin. Kesäteatteri Vätys esittää ohjelmaa paikallisin voimin Kurolanlahden Nuorisoseurantalon ulkonäyttämöllä, jossa on katettu katsomo. Kesän 2013 näytelmänä nähdään Arsenikkia ja vanhoja pitsejä.

  Kesäkausi huipentuu heinäkuussa järjestettävään viikonvaihteen mittaiseen Huiluuruppeemat-tapahtumaan, jonka ohjelma vaihtelee vuosittain. Se sisältää yleensä mm. musiikkia, teatteria, näyttelyitä ja piknikkejä.

  – Useana vuonna tapahtuman yhteydessä on järjestetty myös viehekalastuskilpailut, kertoo Kiviluoma, jonka mukaan värikkäässä tapahtumassa vieraskin pääsee hyvin sisään savolaishuumorin ryydittämään letkeään elämänmenoon.

Akateemista tutkimusta

  Kulttuuritoimen ohella elinkeinoelämä on Maaningalla virkeää, ja kunnan alueella tehdään myös merkittävää tutkimustyötä. MTT:n Halolan tutkimusasemalla on käynnissä mm. maatalousalan biokaasututkimus. Tutkimusasema tekee tiivistä tutkimusyhteistyötä mm. Itä-Suomen yliopiston kanssa.

Mökkimajoitusta luonnon helmassa

  Maaningalla vierähtää mukavasti useampikin päivä. Majoittua voi vaikkapa vuokramökissä, jossa pääsee nauttimaan alueen ainutlaatuisesta luonnosta ja kiireettömästä tunnelmasta. Mökkejä on useammalla palveluntarjoajalla aina bed and breakfast -tyyppisestä majoituksesta omatoimiseen kanavanrantamökkeilyyn. Maaningalta löytyy myös ruokapaikkoja ja kahviloita matkailijoiden tarpeisiin.



Tekstin kirjoittiIrmeli Kojonen


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »